Arvoisa puheenjohtaja, muut valtuutetut ja virkamiehet sekä hyvä lehteriyleisö
Pistän tuohon taustalle pyörimään diaesityksen, joka ei kaikilta osiltaan ihan suoraan liity siihen, mitä tulen sanomaan, mutta niissä on faktoja, jotka herättivät ajatuksia tätä puheenvuoroa valmistellessa. Käsittelyssä oleva talousarvio herätti monenlaisia, ristiriitaisiakin ajatuksia. Se turvaa kaupunkilaisten palvelut ja se on Talousarvion tärkein tehtävä. Mutta toinen tehtävä, joka on myös tärkeä, on kestävän kuntatalouden turvaaminen. Sen osalta käsittelyssä oleva TAE ei ole aivan niin onnistunut. Keskityn tässä lähinnä tuohon talouden turvaamiseen ja sen eteen tehtyyn.
Myös tänä vuonna ja syksynä on osa kaupunkipoliitikoista puhunut suurella suulla siitä, miten kaupungin talous on saatettava tasapainoon ankaralla leikkaus- ja säästökuurilla. Veroja ei saisi nostaa ja lainaa ei saisi ottaa, olisi vain vähennettävä entistä enemmän menoja. Tämä talousarvioesitys on teidän ja puoluetovereidenne päätösten mukainen. Raamin antoi hallitus ja lautakunnat ovat pysyneet raameissaan. Mutta mitä on tehty talouden tasapainottamistavoitteiden aikaansaamiseksi? Ei juuri mitään! Voi sanoa, että tavoitteessa on epäonnistuttu. Seuraavat kertovat siitä:
– Jos TAE2015 esitystä vertaa kesäkuussa hyväksytyn TALTTO2014 –ohjelman lukuihin, huomaa, että:
– TAE2015 toimintakate on noin 2 000 000 € heikompi kuin TALTTO2014 mukaan pitäisi olla.
– Verotulot on arvioitu 1 800 000 € suuremmiksi, vaikka kiinteistöveron korotus poistettiin esityksestä.
– Vuosikate on 3 400 000 € heikompi.
Miten tähän on päädytty? Kävimme läpi kaikki kaupunginhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat ja niistä TA2015 liittyvät esitykset ja päätökset. Yhdessäkään näistä yksikään lautakunnan jäsen ei ole yhtään kertaa esittänyt ensimmäistäkään määrärahojen leikkausesitystä. Ei kukaan, ei kertaakaan, ei ensimmäistäkään! Yksi menoja lisäävä esitys kyllä löytyi.
Tai siis onhan meillä tehty jotain. Hallinnosta ollaan purkamassa entiseltä maalaiskunnalta perittyä tilaaja – tuottajamallia ja sen aiheuttamaa kaksoismiehitystä. Se säästää, ehkä parhaimmillaan n. 1 000 000 € vuodessa. Hyvä niin, mutta eihän se mihinkään riitä ja se on nyt jo luvuissa mukana ja tehtynä ja silti tavoitteista jäädään selvästi.
Syksyn tullen on sitten alkanut sama populistinen parku, johon on saatu tottua viime vuosina. Tälle valtuustokaudelle se alkoi oikeastaan vaalien jälkeen helmikuussa 2013, kun perussuomalaisten valtuutetut Torvinen ja Juntunen esittivät Lapin Kansan haastattelussa, että 10 – 30 % kaupungin henkilökunnasta joutaa kilometritehtaalle. Tämä vain esitettiin vaatimuksena ilman, että millään tavalla konkretisoitiin, mistä nuo 350 – 1000 kilometritehtaalle pistettävää kaupungin työntekijää löytyvät. Vähän samankaltaista tekstiä persut esittivät viime torstain ”infotilaisuudessaan”. Ja saman suuntaisia, joskaan ei ehkä yhtä brutaaleja heittoja kuulemme toistuvasti myös kokoomuksen suunnasta. Mutta missä on konkretia! Tämä on ollut aivan tyhjänpäiväistä huutelua, kun kukaan ei uskalla sanoa, mistä.
Vaatimukset pitäisi esittää silloin, kun raamia annetaan ja suunnitelmia aletaan rakentaa. Kuten kamreerimme Sirkka Lankila perjantain lehdessä totesi, tämä TA meni jo. Ei tähän aikaan poliittisesta vuodesta voi tehdä enää mitään radikaaleja toiminnan alasajoja. Tähän aikaan tehtävät muutokset kohdistuvat joko menojen lisäämiseen, sillä lisää rahaa on aika kauan helppo tuhlata, tai tulorahoituksen muuttamiseen, sillä verot päätetään ”nuijaa kopauttamalla” ja lainaakin on toistaiseksi saatavilla.
Päätetty on. Vaikka muuten kaupunkipoliitikkomme ovat hyväksyneet kaikissa toimielimissä nurisematta kaikki virkamiesten ja hallintokoneiston laatimat talousarvioluvut , yht’äkkiä lokakuun lopussa ollaan sitä mieltä, ettei kiinteistöveroa nostetakaan. Ei nosteta, koska – äänestäjät huomaavat sen. Kun menoja ei kuitenkaan vähennetä, eikä oikein voikaan enää vähentää, pitää keksiä jotain sellaista, mikä jää huomaamatta. Niinpä myydään hallituksen puheenjohtaja Tröginkin esille tuomasti 9.12.2013 eli vajaa vuosi sitten tehdyn omistajapoliittisen linjauksen vastaisesti omaisuutta juoksevien kulujen kattamiseksi eli syödään kuormasta. Ymmärtäisin jotenkin sen, että omaisuuden myynnillä katettaisiin investointeja eli omaisuus jalostettaisiin muodosta toiseen, mutta ei. Tätä alleviivaa se, että viime vuonna TA-käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn vuotta 2015 koskevaan investointisuunnitelmaan nähden tänään päätettävissä olevassa TAE:ssä investointien määrä on noussut 650 000 €, kun taas omaisuutta ollaan myymässä 2 000 000 €:lla. Pitäisi muistaa vanha sanonta, joka opettaa, ettei maata kannata myydä, kun sitä ei tehdä enää lisää. Vuoden päästä tontit ovat menneet – ja rahat! Tulevat sukupolvet vielä kiroavat tyhmyyttämme. Kestävä taloudenpito lähtee siihen, että tulorahoituksella katetaan juoksevat kulut.
Hieman noista talousarvion kohdista.
Pahalta luvuissa näyttää se, että ennestäänkin kallis keskushallinto on tämän valtuustokauden aikana noussut suunnilleen tuplasti sen, mitä kaupungin menot keskimäärin. Selityksiä ja selityksiä riittää, mutta keskushallinnon toivoisi tosiasiassa kevenevän ja halventuvan. Nyt sinne ollaan kuulemma perustamassa edelleen lisää virkoja.
Erityisen pahalta näyttää kuitenkin ennen kaikkea se, että nuorisotoimen määrärahat ovat vähentyneet tämän valtuuston tekemillä päätöksillä aivan julmetusti. Kun siihen lisää sen, että päivähoidon määrärahat ovat laskeneet alle kouluikäistä lasta kohden laskien n. 4%, jää miettimään, ketkä kantavat suurimman vastuun näissä taloustalkoissa.
Sitten on tämä ESH. Kuluvan vuoden TP:n arvioidaan tuottavan noihin kuluihin n. 5 % nousun. Ihan noin sormituntumalta tuo 5 % tuntuu jopa pieneltä menneisiin vuosiin verrattuna. Ja kuinkas sitten tuo ensi vuoden TAE? Siinä erikoissairaanhoitoon ennakoidaan vain 1 % kustannusnousua. Kuka tuohon jaksaa uskoa? Emme me ainakaan. Ennustamme, että TA tulee pettämään yksistään tästä syystä ja selvästi. Ja sitten voidaan taas parkua, miten TALTTOt eivät toteudu.
Vielä poliittisesta kulttuurista. Uusimme edellisessä kokouksessa kolme viikkoa sitten hallintosäännön, jonka mukaan palveluverkoista päättäminen kuuluu toimialalautakunnille. Nyt kuitenkin tämän valtuuston käsittelyyn on tulossa esitys, jossa kouluverkosta päättäminen otetaan hallintosäännön vastaisesti valtuuston käsiteltäväksi. On tämä politiikkaa. Sinänsä valtuustolla on tietenkin mahdollisuus päättää näin, mutta miksi me yleensä ottaen mitään delegoimme, jos vedämme päätökset saman tien takaisin lautakunnilta? Erittäin tempoilevaa politiikkaa.
Mutta summa summarum, kun äänestäjät ovat valtaa antaneet, sitä on käytettävä. Teillä on valtaa, käyttäkää sitä. Jos haluatte leikata, tehkää esityksiä leikkauksista. Tätä puheenvuoroa ei pidä tulkita väärin, me vihreät emme ole mitään himoleikkaajia, vaan meille ensi sijaisena tavoitteena ovat hyvät kunnalliset palvelut ja ne turvaava tulorahoitus. Meillä ei ole lautakuntien tai hallituksen jäsenyyksiä. joten emme ole juurikaan voineet vaikuttaa talousarvion sisältöön. Meillä ei ole euroihin liittyviä omia muutosesityksiä. Tulemme myöhemmin esittämään nuorisoasumiseen liittyvää tekstilisäystä asianomaisissa kohdissa. Se, miten suhtaudumme muiden muutosesityksiin, riippuu hyvin pitkälle perusteluista, joita niiden tueksi esitetään keskustelun aikana. Sen voimme ilmoittaa kuitenkin jo nyt, että tulemme tukemaan sosiaalidemokraattien esitystä kiinteistöverojen nostosta. Ja että odotamme mielenkiinnolla, mistä kepuloinnista keskustan ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät tänä vuonna ovat sopineet. Laajakaistaverkko syksyyn mennessä Misiin vai mitä?
Vihreän valtuustoryhmän puolesta, Jorma Kuistio