Asemakaavan muutos 5. ja 9. kaupunginosa välillä VT4 – Kemijoki, ns. Oijustien jatke
Valmisteluvaiheen kuuleminen 16.5.-14.6.2024
Rovaniemen Vihreät ry lausuu kaavasuunnitelmasta seuraavaa.

Ensisijaisesti kaavalle, silta- ja tielinjauksineen, tulee löytää vaihtoehtoinen ratkaisu. Oijustien ratkaisua perustellaan aikaisemmilla, eri kaavaprosesseissa tehdyillä tarkasteluilla, joissa vaikutusten arvioinnit ovat puutteellisia. Rovaniemi ei voi uhrata alueen asukkaiden turvallisuutta, asuinrauhaa ja lähimetsää sekä viher- ja virkistysalueita ja tuoda tilalle meluavaa, tärisyttävää ja saastuttavaa tietä, kun tälle sillalle ja tieyhteydelle on olemassa myös vaihtoehtoja.

Kaava ei miltään osin vastaa maankäyttö- ja rakennuslain yleistä tavoitetta järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Jo lähtien valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, kaava on niiden vastainen erityisesti teeman 3.4 Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat osalta. Selostukseen kirjoitettu kuvaus muutoksen suhteesta alueidenkäyttötavoitteisiin on pelkkää toiveajattelua. Kaavan ja tielinjauksen myötä alueen luonnonympäristöt nimenomaan eivät säily. Mortin männikkö on jo nyt alueen asukkaiden virkistysalue. Tämä fakta ei kaavamerkintää muuttamalla muutu. Rakentamalla alueelle meluavan ja saastuttavan tien tilanne muuttuu asukkaiden kannalta sietämättömäksi. Suunnitellut meluvallit ovat tähän häiriöön pelkkä laastari. Kaavamerkintä ei tee alueesta virkistysaluetta, vaan luonto ja alueen tarjoama rauha ja mahdollisuudet.

Kaava on myös voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Kuten kaavaselostuksessa itsessäänkin todetaan, Niemelänpuiston alueen osalta, kaavamuutos ei vastaa voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa. Kaavaselostus argumentoi, että muutoksen taustalla on maakuntakaava “jossa seututie on alueelle osoitettu”. Ilmaisua tielinjaus on osoitettu maakuntakaavaan käytetään kaavaselostuksessa useassa kohdassa. Erityisesti kohdassa 4.5.3
Yhteenveto vaihtoehdoista tätä voidaan pitää hyvinkin harhaanjohtavana. Tekstissä annetaan ymmärtää että muita vaihtoehtoja ei ole, tai että muut mahdolliset vaihtoehdot on tutkittu kaiken kattavasti. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Kemijoen ylittävän sillan sisältävä Oijustien jatke on osoitettu merkinnällä Seututie, ohjeellinen, vaihtoehtoinen. Ympäristöministeriön oppaassa Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset kerrotaan näistä
merkinnöistä seuraavaa: Ohjeellisella merkinnällä osoitetaan tie- ja katuyhteydet, jotka perustuvat todettuun tieliikenteen yhteystarpeeseen ja joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy sellaista epävarmuutta, ettei tien viivamerkinnän käyttöön ole riittäviä perusteita. Vaihtoehtoisen tielinjauksen merkintää käytetään silloin, kun nähdään tarkoituksenmukaiseksi jättää maakuntakaavaan useampi linjausvaihtoehto esimerkiksi tilanteessa, jossa linjauksen valinta on tarkoituksenmukaista päättää vasta kuntakaavoituksen tai tien yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Kysymmekin, missä näihin epävarmuuksiin on nyt vastattu ja missä on tämän parhaillaan valmistelussa olevan kuntakaavoituksen yhteydessä tutkittu toinen vaihtoehto?

Kaavaselostuksen kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehto ja sen vaikutukset sekä kuvaus tätä yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa perustellaan voimassa olevilla kaavatasoilla selityksin, joista kaikki ontuvat.
A) Ratkaisu maakuntakaavan näkökulmasta
a) Kaavaselostuksessa kerrotaan, että Maakuntakaavan näkökulmasta Oijustien jatkeen tielinjaus siltayhteyksineen on selvitetty ja osoitettu vaihemaakuntakaavatasolla. Vaihemaakuntakaavassa toki kerrotut vaikutusten arvioinnit on tehty eri vaihtoehtojen välillä. On kuitenkin virheellistä, että maakuntakaava nojaa omassa linjauksessaan vaihemaakuntakaavaan, koska vaihemaakuntakaavassa yksi kaavaan jäljelle jääneistä ristiriidoista on Oijustien silta ja sen vaihtoehto, eli sillan siirto Isoaavantien risteykseen. Lisäksi vaihemaakuntaakavassa Liikenneverkon vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on puutteellinen. Vertailutekijänä ei ole käytetty ympäristövaikutuksia tai vaikutuksia olemassaoleviin viher- ja virkistysalueisiin ollenkaan ja näin ollen Oijustien vaihtoehto ei ole saanut yhtään miinusta. Jostain syystä Asumisen teeman vertailutekijän kohdalle on
kirjoitettu epäselvästi “puisto-alueen lähellä heikentää nykytilaa”, mutta arviointi on 1 plus totuudenmukaisemman miinuksen sijasta. Erillisessä tarkastelussa Rovaniemen tieverkkotarkastelu 2008, Maakuntakaavan ja
yleiskaavan tarpeet todetaankin, että “vaikutukset luonnonympäristöön on jätetty pois, koska niitä ei voida arvioida tämän selvityksen perusteella”.

B) Ratkaisu Rovaniemen yleiskaava 2015 näkökulmasta
a) Ratkaisu yleiskaavan näkökulmasta ei ole yhtään perustellumpi. Kaavoituksessa tuntuu olevan vallalla käytäntö, että yleiskaava on aina silloin vanhentunut kun se on kätevää, ja silloin aina vielä toimivaa tavaraa kun se on
kätevää halutun lopputuloksen kannalta. Kuten kaavaselostuksessa kerrotaan yleiskaavassa on osoitettu vain osittainen suunnittelualuevaraus (st) tieyhteyttä varten. Varaus on osoitettu vain Kemijoen ranta-alueelta Pappilantielle saakka. Kaavaselotuksessa argumentoidaan, että “asemakaavaa on mahdollista muuttaa tällaisissa tilanteissa perustellusta syystä (MRL:n) pykälän 1 momentin estämättä”, mutta ei kerrota mikä tämä pätevä syy on.
C) Ratkaisu Rovaniemen yleiskaavan uusimisen näkökulmasta ja voimassa olevan asemakaavan näkökulmasta
a) Perustelut jatkavat ontumistaan. Toki, yleiskaavan uusiminen on meneillään, mutta sillä ei voi argumentoida tämän kaavan hyväksyttävyyttä millään tavalla. Yleiskaava on vasta OAS-vaiheessa ja kaupunkilaiset eivät ole voineet esittää mielipiteitään alueiden käytön muutoksiin liittyen.

b) Asemakaavan osalta ratkaisua yritetään puolustella vuoden 1972 peräisin olevalla tynkämerkinnällä joka myöskin ulottuu vain Kemijoen ja Pappilantien väliselle alueella.
c) Kasvualueiden ja maankäytön suunnittelun näkökulmasta pääasia on, että siltayhteys on olemassa. Se voidaan siis siirtää.

Kaavan vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu on selkeästi puutteellista useasta näkökulmasta ja vaihtoehtoisen linjauksen puuttuessa, kohdassa 4.5.2. ei edes esitetä minkäänlaisia vertailuja.
1) Vaikutuksista luontoon ja luonnonympäristöön todetaan totuudenmukaisesti vaikutusten olevan kielteisiä ja merkittäviä. Ympäristövaikutusten yleinen lieventämishierarkia on selvä, ensisijainen vaihtoehto on niiden välttäminen. Nykyistä tielinjausta ei voi mitenkään suunnitella niin, että vältettäisiin 180-vuotiaiden
mäntyjen kaatamista, luonnontilaisten ympäristöjen hävitystä, maankäytön muutosta viheraluesta tiealueiksi ja maaperän sulkemista. Kaavaselostuksessa ei myöskään kerrota, miten nämä vaikutukset kuvitellaan minimoitavan.
2) Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen on myös arvioitu puutteellisesti. Kaavaselostuksessa puhutaan vain liikenteen “häiriövaikutuksista”, eikä näitä avata. Niinpä lukijan tehtäväksi jää arvuutella mitä vaikutuksia on mahdollisesti arvioitu ja mihin nämä suojaustoimenpiteet ja “tekniset ratkaisut” kohdistuvat. Elinoloihin ja
terveyteen vaikuttavia seikkoja melun, saasteiden ja pienhiukkasten ja lisääntyvän liikenteen myötä kasvavan onnettomuusriskin lisäksi ovat myös virkistysalueiden menetyksen kautta kertautuvat terveyshaitat.
3) Kaavaselostuksessa vaikutukset ilmastoon ovat melkoista spekulointia. Maakuntakaavassa tunnistetaan ja puhutaan useassa yhteydessä lisääntyvästä raskaasta liikenteestä, mikä aiheutuu mm. kaivos- ja metsäteollisuuteen liittyvien hankkeiden määrän kasvusta. Raskaampi liikenne tuo mukanaan myös suuremmat
päästöt. Lisäksi on osoitettu (mm. Turner & Duranton 2009), että uusien teiden rakentaminen vain lisää liikennemääriä. Vaikka Oijustien sillalla voisi olla positiivisia vaikutuksia pyöräilyn ja joukkoliikenteesen lisääntymiseen, ei voida osoittaa että se vähentäisi liikennettä, saatikka päästöjä – ainakaan ilman päteviä arvioita ja laskelmia.

Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten kuvaaminen on yhtä puutteellista ja osittain harhaanjohtavaa kuin sen vaikutusten arviointikin, erityisesti asumisen, virkistyksen ja ympäristönsuojelun osalta. Asumiseen kuuluu muutakin kuin vaikutukset tieverkkoon tai tontteihin. Asuminen on ikkunasta avautuvaa äänimaisemaa, alueen tuoksuja ja ääniä, sekä virkistysmahdollisuuksia, että viherkertoimia. Näiden osalta vaikutusten kuvaaminen puuttuu,
vaikka asukkaat varmasti tuntevat vaikutukset nahoissaan. Alueen vihersuonet jyräävä tie tulee varmasti myös vaikuttamaan alueen asuntojen hintoihin negatiivisesti. Näistäkin syistä tarkasteltavaksi tulee tuoda toisaalle sijoittuva vaihtoehto, kuten esimerkiksi silta Isoaavantien jatkeella.

Rovaniemen Vihreiden puolesta,
Sanna Konola
puheenjohtaja