Ruokahävikki tulee kalliiksi ja kuluttaa turhaan luontoa, kertoo Maija Haase. Hän on kotitalousopettaja ja Rovaniemen Vihreän valtuustoryhmän jäsen.
Tänään 29.9. vietetään YK:n lanseeraamaa ruokahävikki- ja hävikkitietoisuuspäivää. Vaikka teemapäivä on vasta kolmas laatuaan, on hävikkiruoan vähentämiseksi tehty Suomessa ja monessa muussa maassa pitkäjänteistä työtä elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa ja tuloksiakin on syntynyt. Tutkimustyön ja lukuisten kampanjoiden ansiosta elintarviketeollisuus ja kaupat ovat muuttaneet käytäntöjään myymällä viimeistä käyttöpäivää lähestyviä tuotteita tuntuvilla alennuksilla. Kuluttajat ovat omaksuneet edullisten “laputettujen” ruokien ostamisen ja siitä tuli nopeasti sosiaalisesti hyväksyttyä. Hävikkiruuan ympärille on muodostettu myös yritystoimintaa, kuten kauppoja ja ravintoloita. Kuluttajajärjestöt ja median edustajat ovat valistaneet kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä arkisilla rutiineilla ja järkevillä valinnoilla.
Hävikin syyt ovat lukuisat: hyvät aikomukset, omien voimavarojen yliarvioiminen, säästämisen halu, tietämättömyys, nirsoilu ja epäjärjestelmällisyys, muutamia mainitakseni. Saattoi kuulostaa tutulta, sillä meillä hyväosaisilla on varaa heittää 70 g ruokaa roskiin joka päivä. Itseäni tarkkailtuani huomasin, että tuo keskimääräinen grammamäärä syntyi hämmästyttävän helposti: yksi pussiin homehtunut tomaatti, kolhiintunut ja pehmentynyt omena, homeinen leipäpari, dippikastikkeen loppu jne. Yksittäisen päivän tappio voi tuntua melko pieneltä ja harmittomalta, mutta kun hävikin kertoo vuoden päivillä, olisi aihetta hätkähtää, että tosiaanko olen valmis hankkimaan 24 kiloa ruokaa vain ollakseni huolimattomuuteni takia käyttämättä sitä.
Ruokahävikkitutkimuksissa on todettu, että ruokahävikin muuttaminen rahaksi motivoi ihmisiä vähentämään hävikin määrää. Satojen miljoonien kilojen hävikkikuormat muunnetaan miljoonien eurojen tappioiksi. Jotta hahmottaisimme luvut paremmin laskin, että Suomessa keskimääräinen nelihenkinen kotitalous maksaa vuodessa noin 15 turhasta kassillisesta ruokaa. Hävikkiruoka aiheuttaa siten yhdelle kotitaloudelle vuosittain 400 euron turhan laskun. Summa olisi vielä suurempi, jos syömättä jäisi kalleimpia elintarvikkeita. Suomalaiset jättävät syömättä eniten kasviksia, munia ja maitotuotteita.
Yhä useammin motivoijana ovat myös ympäristöasiat. Kuluttajat tiedostavat, että ruoantuotanto vaatii suuria maa-aloja, jotka ovat usein monokulttuureja. Peltoa tai laidunmaata saadaan raivaamalla metsää tai suota. Sitran hiljattain julkaisemassa raportissa todettiin, että lihansyönnin vähentämisen lisäksi juuri ruokahävikin vähentäminen vaikuttaa kaikista eniten luontokadon hillitsemiseksi.
Ruoantuotanto vaatii myös valtavasti energiaa, mikä tarkoittaa suurelta osin fossiilisin keinoin tuotettua energiaa. Kotitalouksissa roskiin heitetty ruoka Suomessa vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Puroihin ja jokiin valuvat maatalouden ravinteet aiheuttavat järvien ja lopulta Itämeren rehevöitymistä. Suomalaisten ruokatottumukset näkyvät suurelta osin myös ulkomailla. Erityisesti lihansyönnin vaikutukset näkyvät sademetsien raivaamisena karjan laidunmaiksi ja karjan rehun kasvatukseen.
Hävikkiä voi vähentää lisäämällä itsetuntemusta, hankkimalla tietoa, tarkistamalla pinttyneitä asenteita ja korjaamalla käytäntöjä. Tässä muutama vinkki.
Hyvät aikomukset Ole realisti sen suhteen, paljonko saat syötyä esimerkiksi kasviksia. Useimmiten hävikkiä syntyy juuri kasviksista.VoimavaratÄlä hamstraa ruokaa enempää kuin mihin on aikaa ja voimia.Säästämisen halu Kiinnitä huomiota pakkauskokoihin. Jos ostat ison pakkauksen säästämismielessä, pakasta ajoissa osa raaka-aineista, jos arvelet, ettet ehdi käyttää kaikkea ennen viimeistä myyntipäivää.Tietämättömyys Muista, että parasta ennen päivämäärän ylittäneet ruuat ovat niin kauan kelvollisia syötäväksi, kun ne aistinvaraisesti arvioiden ovat hyviä. Termiä ei tule sekoittaa viimeiseen käyttöpäivään.Nirsoilu Ole luova. Jalosta tähteistä entistä houkuttelevampi ruokalaji.Epäjärjestelmällisyys Aloita vaikka siitä, että laitat jääkaapissa etualalle aikaisemmin ostetut tuotteet. Suurtalouksissa on käytössä menetelmä FIFO: first in first out.