Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja hyvät muut läsnäolijat
Henkilöstöraportin pohjalta haluan kiinnittää huomiota muutamaan mielestämme huomionarvoiseen seikkaan. Ensimmäisenä niistä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvät koulutusmäärärahat, joihin valtuutettu Suoheimo tuossa aiemmin viittasikin. Raportissa kerrotaan miten koulutusmäärärahat ovat vähentyneet vuodesta 2012 28 %. Se on paljon. Se on paljon ennen kaikkea siksi, että koulutukseen on käytetty jo vuonna 2012 luvattoman vähän määrärahoja. Oikeastaan vain kaupungin keskushallinnossa koulutukseen käytetään asiallinen määrä rahaa eli n. 1,3 % talousarvio rahoista. Esim. koulupalveluissa koulutukseen käytetään 0,26 % ja Päivähoidossa vain 0,05% talousarviomäärärahoista. Asiallisena voi pitää 1 %:n ylittävää määrää. Koulutuksen puute näkyy monella tavalla. Ennen kaikkea se näkyy pidemmällä aikavälillä kuntalaisten huonompi laatuisena palveluna. Se näkyy kuitenkin myös työssä viihtymisessä ja kaupungin houkuttelevuudessa työnantajana. Kuka osaava ja osaamisensa kehittämiseen halukas henkilö hakeutuu työnantajalle, joka ei kannusta tuohon osaamisen kehittämiseen?
Erittäin huomionarvoinen yksityiskohta löytyy Työsuojelua koskevasta ympyrädiagrammista s. 15. Diagrammin perusteella Rovaniemen työntekijöillä ei ole päidenongelmaa. Näinhän ei ole. Väitän, että kyseessä on se, että päihdeasioiden käsittely on niin esimiehien kuin muunkin työyhteisön osalta liian vaikea asia puuttua. Jostain syystä esimiehet eivät halua nähdä tai eivät uskalla ottaa niiden työntekijöiden kanssa asiaa esille, joiden kohdalla he epäilevät olevan päihde tai huumeongelmaa. On helpompaa olla puuttumatta. Ja työntekijät puolestaan ovat väärällä tavalla lojaaleita työtovereilleen. Ihan esimerkin vuoksi voin kertoa, miten jouduin käymään rehtorina toimiessani tuollaisen päihdeongelma prosessin läpi yhden työntekijän kanssa. Lopulta työntekijä saatiin ohjattua avunpiiriin, kun sain hänet ”käräytettyä” humalassa työpaikalla toimimisesta. Tapaus oli selvä, asian olivat nostaneet esille niin oppilaat kuin huoltajatkin. Mutta kukaan niistä ko. henkilön kollegoista, joilta yritin kysyä asiaa, ei ollut kuulemma koskaan huomannut mitään. Ja ongelma oli ollut olemassa vuosia ilman, että kukaan olisi siihen puuttunut. Jotain tälle välttämisen ja vaikenemisen piirille olisi voitava.
Raportissa nostetaan parissakin kohtaa esille esimiehen ja alaisen väliset kehityskeskustelut. Me velvoitimme Hallinto- ja johtosäännössä esimiehet käymään ko. keskustelut henkilökohtaisesti alaistensa kanssa vähintään kerran vuodessa. Haluan tässä nostaa esille sen, etteivät kaikki esimiehet kaupungissa toimi ko. ohjeen mukaan. Henkilökohtainen kehityskeskustelu on se paikka, jossa ns. maanhiljaisetkin työntekijät saavat aikaa ja tilaa nostaa esille niitä asioita, joita he eivät voi tai viitsi muissa tilanteissa ottaa puheeksi. Ne edesauttavat oikein toteutettuina työssä viihtymistä ja jaksamista. Ne antavat esimiehille samalla tärkeää työyhteisöön liittyvää tietoa ja pohjaa kehittämisajatuksille. Esimiehille onkin teroitettava Hallinto- ja johtosäännön velvoitetta.
Sairauspäivien ja siten kai sairastamisenkin osalta kehitys on ollut myönteistä. Myönteisen kehityksen vastaisesti esille nousee kuitenkin mielenterveyshäiriöt, joiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat trendin vastaisesti lisääntyneet. Nousun prosenttimäärää raportissa ei ikävä kyllä kerrota, mutta se kiinnitti huomiota. Eri hallintoaloilta nousevat esille keskushallinto ja liikuntatoimi, joissa mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat poissaolot ovat erityisen suuria. Kyseessä voi tietenkin olla satunnaiset seikat, mutta, jos tällaisesta ei ole tietoa, asiaa olisi ko. yksiköissä syytä selvittää.
Liitteistä heti ensimmäisessä todetaan valtuutettu Sulasalmen jo esille nostama asia eli se, miten niin Hallinto-organisaatiossa eli keskushallinnossa, Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin sivistyspalveluissakin hallinnossa työskentelevien määrä on lisääntynyt. Teknisen tuotannon hallinnossakin työntekijöiden määrä on pysynyt ennallaan. Muita työntekijöitä eli kaipa enemmänkin kai niitä palveluita kuntalaisille tuottavia ko. toimista on vähennetty noin 45. Voi vain kysyä, onko tämä trendi jollain tavalla poliitikkojen, meidän poliitikkojen puheissa asettamien tavoitteiden mukaista?
Raportissa todetaan, että: ”Esimiestyöllä on merkittävä vaikutus organisaation ja sen henkilöstön aikaansaannoskykyyn.” ja heti tämän perään, että: ”Esimiestyön arviointiin on olemassa työvälineitä, mutta niitä ei vielä ole Rovaniemen kaupungissa laajamittaisesti käytetty kehittämisen välineinä.” Mitähän tuohon oikein sanoisi?
Valtuutettu Tennilä puhui tuossa asiaa tuosta jatkuvasta työntekijöiden syyllistämisestä ja ruoskinnasta. Olen taas kerran hänen kanssaan samaa mieltä.
Vihreä valtuustoryhmä merkitsee henkilöstöraportin tiedoksi.
Valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio