Ryhmäpuheenvuoro/ Vihreät
Kaupunginvaltuusto 12.11.2012
§ 140 Keskustan osayleiskaava
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
keskustan osayleiskaavan käsittelyn vaiheet ovat olleet moninaiset. Välillä on tuntunut siltä kuin tämä olisi jännityskertomus, josta yllättäviä juonenkäänteitä ei ole puuttunut. Eri osapuolet ovat etsineet oikeaa reittiä edetä, on todisteltu ja vastatodisteltu. On ehkä kaivauduttu poteroihin, siilipuolustusasemiin, kun toinen osapuoli on esittänyt kiusallisia tai epämieluisia huomioita tai kysymyksiä. Päätöksenteon eri vaiheissa on menty edestakaisin ja jopa vedetty mattoa jalkojen alta asiantuntijalautakunnalta. Aikamoista menoa, täytyy sanoa.
Palataanpa kaavan synnyn alkujuurille. Halusimme alkaa tehdä keskustan osayleiskaavaa, koska katsoimme, että keskusta-alueen kehittäminen tarvitsee yhtenäistä linjaa rakentamisessa. Oli aika laittaa piste asemakaavatason postimerkkikaavoittamiselle, koska sen myötä keskustan yleisilme oli menossa rikkonaiseksi.
No nyt ei voi kuitenkaan sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin. Olemme tekemässä juuri päinvastoin, kuin oli alkuperäinen ajatuksemme. Yleiskaavan tehtävä on ohjata asemakaavoittamista ja yksi tärkeimmistä ohjauskeinoista on rakennusten korkeuksien määrittäminen. Ei se tietenkään ole ainoa laatukriteeri, mutta huomattavan näkyvä ja erottuva kuitenkin.
Erinäisten erikoisten käänteiden jälkeen ydinkeskustan alueen rakennuskorkeusmääräys on nyt siis poistettu. Se tarkoittaa, että asemakaavavaiheessa, postimerkki postimerkiltä, kunkin rakennuksen kohdalla erikseen määritetään sen korkeus. No mutta eikös tämä ollut juuri se asia, josta haluttiin pois ja jonka vuoksi yleiskaavaa ryhdyttiin laatimaan?
Hirveästi aikaa, työtä ja rahaa on laitettu ja tulos on perin juurin eriskummallinen. Ei saatu mitä tilattiin ja itse siihen osaltamme vaikutimme. Vai muuttuiko jotain matkan varrella? Alkoikin tehdä mieli korkeita rakennuksia, muodikkaita torneja, maamerkkejä, kasvun ja menestyksen symboleja? Ensin vain yhdellä yrittäjällä ja sitten yks kaks yllättäen kaupunginhallituksellakin. Ja teklakin…ensin yhtä mieltä ja seuraavassa kokouksessa jo toista mieltä. Sitten tulee kritiikkiä, palautetta kuntalaisilta ja viranomaisilta –ja mikä pahinta, peräti Suomen arkkitehtiliitto puuttuu Rovaniemen sisäisiin asioihin! Ja meillä meni sormi suuhun ja pasmat sekaisin. Mutta simsalabim! ratkaisu löytyi: otetaan rakennuskorkeusmääräys pois! Kerta kaikkiaan, eipä kerrotakaan, minkä korkuisia rakennuksia tänne haluamme! Ei, me sovitaan ne sitten rakennuttajan kanssa yksitellen. Tai jätämme tämän huoleksi tuleville päättäjille ja virkamiehille, tehkööt miten lystäävät. No voimma laittaa siihen kuiten sen verran, että pitää ottaa huomioon kulttuuriperintöä ja olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen semmoista pehmoilua, ei se kuiten mittään hidasta, kun sitä voi tulkita miten milloinkin tai olla tulkittematta, niinkö täsä kaupungissa on tapana aina ollu. Siis ko mie sanon että tämä teräs-lasipalatsi korkeus 50metriä ottaa huomioon jälleenrakennuskauden arkkitehtuurin ja alvaraallot niin ne sehän poika sitte ottaa.
Toinen kohde, jossa ongelmallista asiaa ei ole haluttu ratkaista, on Lampelan alue. Sen kaavoittaminen asuinrakentamiselle oli yksi tavoite alusta alkaen. On ymmärrettävää, että alueen yrittäjät lähtivät liikkeelle. Mutta se ei ole ymmärrettävää, ettei alettu etsiä mitään kompromissiratkaisua, sellaista, missä voidaan lisätä jonkin verran asuntotuotantoa mutta myös säästää yrittäjille toimintamahdollisuuksia. Alueelle voitaisiin sijoittaa huoletta korkeaa rakentamista jonka lomaan sijoittuisi ainakin osa yrittäjistä. Lopuille voitaisiin osoittaa vastaavat alueet hieman etäämmältä, Jääskeläisen suunnalta. Siihen nähden, kuinka tärkeänä asuntotuotannon lisäämistä pidetään, on erikoista että näin suuren yleisen edun annetaan painua taka-alalle kun vastassa ovat yrittäjät. Mutta tämäkin on nyt ratkaisematta ja siihen tullaan asemakaavassa soveltamaan samaista postimerkkikaavoitusta kuin ydinkeskustaan.
Heikon ohjausvaikutuksen lisäksi tässä osayleiskaavassa esitetään viheralueiden lisäämistä rakentamalla kallis, keinotekoinen tekoniemi rakennuskaivantojen maamassoista, jonka vaikutukset vesistöön ja virtauksiin ovat epäselvät. Kiitos vain, mutta Sairaalaniemi on jo puisto, se on vain jätetty ränsistymään – rahanpuutteessa – ja se saataisiin todella kauniiksi ja viihtyisäksi pienellä rahalla ja nopeasti- siis jos oikeasti halutaan lisätä viheralueita ja niiden käyttöä. Kaavaselostuksessa annetaan mielikuva siitä, että tekoniemi toteutetaan, mutta kuitenkin kaavamääräyksissä puhutaan alueen ottamisesta ko käyttöön vasta asemakaavatasolla. Alueella on myös muinaismuistolain alaisia kohteita, jotka on tutkittava ennen mitään muutoksia.
Arvoisa puheenjohtaja, olen tässä vihreiden ryhmäpuheenvuorossa nostanut esille muutaman kohteen, jotka mielestämme tarvitsevat uudelleen pohdintaa ja suunnittelua. Osayleiskaavaehdotuksessa jätetään joitakin keskeisiä asioita, kuten Lampelan alue ja keskustan rakennuskorkeudet, ratkaisematta eli tältä osin yleiskaava ei täytä niitä ohjausvaatimuksia joita siltä voidaan odottaa. Asemakaava sallisi siis joillekin tahoille poikkeamia ja tätä ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena. Lisäksi mielestämme Sairaalaniemen kaavaa on tarkasteltava uudestaan niin, että se säilytetään ja sitä kehitetään virkistysalueena ilman tekoniemeä.
Vihreä valtuustoryhmä esittää keskustan osayleiskaavan palauttamista valmisteluun.
Vihreä valtuustoryhmä
Sari Ylipulli