Kaupunkistrategian visio: Arktisen maailman kiinnostavin kaupunki

• ”Vuonna 2040 Rovaniemi on Suomen 10. suurin kaupunki. Tarjoamme laadukasta ja viihtyisää asumista eri elämänvaiheisiin sekä maailman parasta vapaa-aikaa asukkaillemme ja vierailijoille. Olemme kestävän matkailun kärkikaupunki. Kaupungin yrityselämä ja innovaatiot tuottavat ratkaisuja koko maailmalle. Ohjaako visio Rovaniemen kehitystä haluttuun suuntaan?”

Matkailu ei ole tulevaisuuden ala. Visio kestävän matkailun kärkikaupungista on lyhyen aikavälin visio. Rovaniemellä on aika löytää muitakin kasvualoja elinvoimansa tueksi. Niiden pitäisi tässä strategiassa näkyä. Kasvuohjelmassa 2024-2025 on tehty töitä näiden muiden potentiaalisten toimialojen kartoittamiseksi. Miksi tämä työ ei näy tässä strategiassa?

Visiona arktisen maailman kiinnostavin kaupunki on kovin suureellinen ja sitten taas arvoihin ja tavoitteisiin peilaten, mitäänsanomaton. Millä konkreettisella tavalla Rovaniemi aikoisi olla maailman kiinnostavin kaupunki? Tavoitetta 4 lukuunottamatta tavoitteissa ei ole mitään erityisestä mitä tavoiteltaisiin. Arvot ovat myös kovin kädenlämpöisiä. 

Esimerkiksi kestävän matkailun näkökulmasta kiinnostavuus saattaisi syntyä siitä, että tänne ei kuka tahansa pääsisikään. Koska tänne ei mahtuisi, tai jos Rovaniemelle ei esimerkiksi saisi tulla vain yhdeksi yöksi, vaan viipymän tulisi olla pidempi. Tämä olisi globaalissa mittakaavassa pieni, vahvasti omaleimainen ja luonnonläheinen kaupunki jota massaturismi ei kiinnosta, vaan joka kyllä toivottaa tervetulleeksi kestävästi maata pitkin saapuvat matkailijat jotka viipyvät alueella pitkään. 

Arktisella alueella kiinnostavuus saattaisi syntyä siitä näkökulmasta, että kaupunki taistelisi kynsin ja hampain pysyäkseen arktisena. Ilmastonmuutos uhkaa konkreettisesti arktisen alueen elämää ja olemassaoloa. Arktinen pääkaupunki Rovaniemi olisi hiilinegatiivinen ja ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijä, jossa kaikki päätökset tehtäisiin planetaarisia rajoja kunnioittaen ja luonnon monimuotoisuutta turvaten ja lisäten. Rovaniemi olisi arktisen tutkimuksen ja kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus jota ihmeteltäisiin ympäri maailmaa. Tai vaikka luonnontuotteiden korkean jalostusasteen pääkaupunki. Tai arktisen kiertotalousekosysteemin malliesimerkki. Tai kaikkia näitä. 

”Arvot: inhimillinen, rohkea, turvallinen. Ohjaavatko arvot Rovaniemen kaupungin toimintaa haluttuun suuntaan?”

Rovaniemen brändikin kertoo, että Rovaniemi on rohkea ja luova arktinen pääkaupunki. Tämä luovuus näkyi rohkeuden rinnalla vielä edellisessä strategiassa. On omituista, jos luovuus tiputetaan nyt tästä pois – se on negatiivinen viesti kaupungin luovien alojen toimijoile. Lappi-brändi 2.0 työssä luodaan samalla luovan alan ja kulttuurin kasvuohjelma. Jos luovuudesta luovutaan Rovaniemen strategiassa, jää kaupunki auttamatta tulevaisuuden kelkasta.

Inhimillinen ja lämmin Rovaniemi on ollut myös viimeiset 4-5 vuotta. Miten se on näkynyt? Yhdessä tekeminen on näkynyt omituisesti Valiosaunan uhkasakoissa ja häätämisessä Valionrannasta. Avoimuus näkyy edelleen salamyhkäisinä työryhminä ja huonona ja puutteellisena virkamiesvalmisteluna. Valopilkkuina on ollut kasvava osallistamisen määrä kaupungin tekemisessä ja osallistuva budjetointi minkä on saatu konkreettisia ilon hetkiä kaupunkilaisten arkeen. Panostaisin tähän. Inhimillisen (eli esimerkikiksi erehtyväisen) sijaan kaupungin tulee olla avoin ja osallistava.

Arvoihin tulee lisätä myös osaava tai innovatiivinen. Jos kaupunki aikoo kasvaa tavoitteen mukaisesti ja kestävästi, tulee kaupungin henkilöstön osaamiseen ja innovatiivisuuteen panostaa merkittävästi. Tällä hetkellä esimerkiksi teknisellä toimialalla ei ole tarpeeksi osaamista vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tehdään postimerkkikaavoitusta kun pitäisi suunnitella kaupunkia isosti ja uusiksi, hiilinegatiiviseksi ja resilientiksi. Vahvuudesta ovat lähteneet esimerkiksi niin segregaatiosta väitellyt arkkitehti, ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija kuin kokenut kaavoittajakin. 

Lisäksi viitaten visioon jo kirjoittamiimme kommentteihin, jos Rovaniemi aikoo pysyä arktisena kaupunkina, tulee yhden arvoista olla ekologisuus. Ekologisuus arvona tarkoittaa toiminnan sopeuttamista luonnon kantokykyyn, tavoittena turvata elinkelpoinen planeetta tuleville sukupolville. Se ilmeneen luonnon monimuotoisuuden turvaamisena ja lisäämisenä lähiluonnosta huolehtimisena, ympäristökuormituksen minimoimisena ja hiilinegatiivisuuten pyrkimisenä.

Eli yhteenvetona, kaupungin arvot tulee muotoilla seuraaviksi: Rohkea, luova, osallistava ja ekologinen

”Tavoite 1: Kaupunki kasvaa kestävästi. Rovaniemen asukasluku kasvaa ja kaupungissa on riittävästi asuntoja monenlaisiin elämäntilanteisiin.  Asumisen kustannukset, luonnonläheisyys ja  arjen sujuvuus erottavat kaupungin isoista kasvukeskuksista houkutellen uusia asukkaita ja yrityksiä.  Kaupunkirakenne kasvaa ja tiivistyy asukkaita ja yrityksiä kuunnellen ja luontoa kunnioittaen. Elämä Rovaniemellä on hiilineutraalia ja kestävät ratkaisut ovat osa asukkaiden arkea ja liiketoimintaa. Rovaniemellä on vara mistä valita – elämä kaupungissa lyhyiden välimatkojen päässä tai asuminen ympäröivissä kylissä luonnon keskellä. Viekö tavoite Rovaniemen kehittämistä haluttuun suuntaan?”

Kestävä kasvu on ehdottomasti parempi tavoite kuin hallitsematon sellainen. Kasvun tavoitetta voi kuitenkin kritisoida, koska asuntoja ei tässä hetkessä riitä edes olemassa oleville asukkaille. Kasvu ei rajallisten resurssien planeetalla tee autuaaksi, vaan ennemminkin kannattaisi tavoitella kestävää ja resilienttiä elinvoimaa kaupungille. 

Asumisen monipuolisuuden ja kustannusten huomiointi on tärkeää, kuten myös luonnonläheisyys ja tiivis kaupunkirakenne. On erinomaista että hiilineutraalius on saatu tähän mukaan. Mittareissa kerrottua tavoitetta CO2 päästöjen kehityksestä voi kuitenkin kiristää. Hiilineutraali-Rovaniemi -hankkeen ilmastoasiantuntija on kertonut, että hiilineutraalius, eli nämä -60% vähennystavoitteet ovat helposti saavutettavissa, joten tavoite tulee asettaa vähintään -80% tasolla 1990-vuoden tasosta. 

Kestävyyttä voi lisäksi vielä terävöittää luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Nämä kaikki yhdistyvät kaupungin viherryttämisessä. Kuten strategisen yleiskaavatyön tulevaisuuspolulla on jo visioitu, kaupunki turvaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta moninkertaistamalla kaupunkivihreän määrän ja nostamalla sini-viherkerrointa. Kaupunki myös vahvistaa hiilinielu- ja varastoja metsien hiiliviisaalla käytöllä.

Näiden toteuttamiseen kaupungin tulee panostaa teknisen toimialan ja etenkin kaupunkisuunnittelun resurssien ja osaamisen kasvattamisen.

”Tavoite 2: Rovaniemellä lapsilla ja nuorilla on turvallinen arki ja valoisa tulevaisuus. Rovaniemellä panostetaan perheiden hyvinvointiin ja sitä tukeviin palveluihin. Vastaamme lasten, nuorten ja lapsiperheiden moninaisiin tuen tarpeisiin ja työskentelemme eriarvoisuuden vähentämiseksi. Rovaniemi tarjoaa turvallisen kasvuympäristön, jossa jokainen voi kasvaa omassa tahdissaan. Lapsille ja nuorille on monipuoliset ja saavutettavat harrastusmahdollisuudet. Lapset ja nuoret osallistuvat kaupungin kehittämiseen. Rovaniemellä on tarjolla monipuolisia koulutus- ja urapolkuja, joihin nuoret saavat tukea päästäkseen kiinni. Tarjoamme nuorille tulevaisuuden – Rovaniemelle on hyvä jäädä. Viekö tavoite Rovaniemen kehittämistä haluttuun suuntaan?”

Tavoite on tärkeä ja on hienoa että erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuus on nostettu strategiseksi tavoitteeksi. Tavoite kuitenkin kaipaa hieman lihaa luiden ympärille. Kaikki kuvauksessa esiin nostetut asiat ovat tärkeitä, mutta lopun slogan kaipaa muutaman sanan lisää: “Tarjoamme nuorille valoisan tulevaisuuden – Rovaniemelle on hyvä jäädä ja turvallinen tulla”. Tämä lopun lisäys viittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten, kuten esimerkiksi maahanmuuttajaperheiden tai sotapakolaisten lasten, huomioimiseen. 

Lisäksi näkökulmana turvallinen kasvuympäristö tarkoittaa myös parempaa kaupunkisuunnittelua. Kaupunkia jossa lasten ja nuorten itsenäinen ja turvallinen liikkuminen, terveyttä edistävästi kävellen tai kevyen liikenteen välinein, huomioidaan paremmin. Kaupunkia jossa luodaan avoimia ja houkuttelevia kaupunkitiloja vapaaseen yhdessä olemiseen, leikkiin ja liikkumiseen. Lisäksi lapsille ja nuorille ei tule olla vain monipuoliset ja saavutettavat harrastusmahdollisuudet, mutta myös helposti saavutettava lähiluonto joka tutkitusti lisää hyvinvointia ja tukee myös mielenterveyttä. Valoisa ja turvallinen tulevaisuus tarkoittaa myös sitä, että Rovaniemen kaupunki sitoutuu kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan liittyen ja toimii kaikilla sektoreilla paremman tulevaisuuden puolesta. 

”Tavoite 3: Rovaniemi on innostava ympäristö yrittää ja työllistyä. Rovaniemellä yritykset tulevat kuulluksi. Toimintakulttuurimme on yrittäjyyttä tukeva ja palveleva. Kehitämme maankäyttöämme ja sujuvoitamme lupaprosesseja ja kaavoitusta palvelemaan entistä paremmin yrityksiä. Teemme tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa mahdollistaen yritysten ja osaamisen kehittymisen ja vahvistaen rovaniemeläisen osaamisen tunnettuutta. Kaupungissa on monipuolisia työpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja työssäoppimisen mahdollisuuksia. Rovaniemellä on vahva yritysekosysteemi, yhdessä tekemisen kulttuuri ja hyvinvoivia työntekijöitä.”

Tähän täytyy selkeästi kirjoittaa auki, että yritysten menestymistä edistetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maankäyttöä ja lupaprosesseja ei voi sujuvoittaa vain palvelemaan entistä paremmin yrityksiä, unohtaen asukkaat ja ekologiset reunaehdot. Tällä hetkellä kaupungin tekniseltä puolelta puuttuu tulevaisuuteen katsominen ja oma visio ja tahtotila jonka mukaan maankäyttöä ja kaupunkisuunnittelua johdettaisiin ja tehtäisiin. Kehitetään vain yksittäisiä tontteja ja kortteleita jos jokin kaupallinen toimija on niistä kiinnostunut ja usein kävellään kaupunkilaisten edun yli. On taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kehittää laajoja alueita ja visioida niitä alusta alkaen yhdessä asukkaiden kanssa. Silloin myös erilaisten yrityselämää palvelevien hankkeiden sosiaalinen hyväksyttävyys voisi parantua. 

Edellisessä strategiassa elinvoiman rakentamiseen liittyi vahvasti vastuullisuus. Nyt se on kätevästi jätetty tästä pois. Rovaniemi ei voi jatkaa vastuuttoman matkailuelinvoiman tiellä airbnb-yrittäjineen ja ulkomaisine safarifirmoineen jotka vain syövät kaupungin infraa, resursseja ja konkreettisesti polttopuita laavuilla ja vievät voitot ja verot mennessään.

Korkeakouluyhteistyö on tässä erityisen hyvä fokusalue. Painottaisin sen merkittävyyttä muokkaamalla tavoitetta: Rovaniemi on osaava ja innostava ympäristö yrittää ja työllistyä. Tässä osaaminen viittaa sekä kaupungin elinvoiman kehittämiseen liittyvään osaamiseen (kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö, yrityspalvelut, tulevaisuuteen katsominen jne.), että aktiiviseen korkeakouluyhteistyöhön, mutta myös työntekijöiden (niin kaupungin kuin yritystenkin) osaamiseen. 

”Tavoite 4: Arktisen alueen johtava liikunnan, kulttuurin, tapahtumien ja hyvinvoinnin keskus. Rovaniemellä voi viettää maailmanluokan vapaa-aikaa. Rovaniemi tunnetaan korkeatasoisesta kulttuuritarjonnastaan, monipuolisesta luonnostaan ja laadukkaista liikuntamahdollisuuksistaan, jotka palvelevat niin asukkaita kuin matkailijoita. Rovaniemellä jokainen pääsee toteuttamaan itseään: kaupunki toimii kokoavana voimana ja mahdollistaa omaehtoisen toiminnan järjestöille, yrityksille ja asukkaille. Rovaniemellä jokainen on osa porukkaa. Rovaniemellä on rikas tapahtumatarjonta ympäri vuoden ja kaupunki houkuttelee alueelle isoja tapahtumia. Viekö tavoite Rovaniemen kehittämistä haluttuun suuntaan?”

Kyllä, tavoite vie kehittämistä hyvään suuntaan. Kirjatut asiat ovat kauniita ja kauan kaivattuja. Tavoitteet vain eivät valitettavasti näy kärkihankkeissa. Toivottavasti omaehtoista toimintaa jatkossa annetaan toteuttaa ja sitä tuetaan kaupungin toimesta myös lämpimästi. Se tarkoittaa niin tilojen kuin mahdollisuuksienkin tarjoamista ja uteliasta suhtautumista kolmannen ja neljännen sektorin toimijoihin. 

Isoja tapahtumia voidaan houkutella, mutta niiden järjestäminen tulee tapahtua markkinaehtoisesti, eikä kaupungin tukemana. Jo se, että kaupunki suunnittelussaan ja maankäytössään ottaa huomioon ja mahdollistaa suuret tapahtumat, on paljon tekemistä. 

”Kärkihankkeet. Miten arvioisit ehdotettuja kärkihankkeita ja niiden tarpeellisuutta?

• Korkeakoulutuksen vahvistaminen ja kytkeminen kaupungin elinvoimatavoitteisiin (Rahoitusarvio valtuustokaudelle: 1 milj. e)
• Silta Pöyliövaaraan (10 milj. €)
• Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantaminen (2 milj. €)
• Matkakeskuksen toteuttaminen: Rautatieaseman ympäristön kehittäminen ja Lampelan kävelysillan toteuttaminen (10 milj. €)
• Muurolan suunnittelukilpailu, joka käynnistää alueen pitkän aikavälin kehittämisen (100 000 €)
• Matkailun kestävyyden ja ympärivuotisuuden lisääminen (4 milj. €)”

Kärkihankkeista ehdottoman kannatettavia ovat Muurolan suunnittelukilpailu, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantaminen ja korkeakoulutuksen vahvistaminen ja kytkeminen kaupungin elinvoimatavoitteisiin. 

Matkakeskus on todella suuri investointi, mutta tarpeellinen sellainen ja Lampelan kävelysilta palvelisi niin turvallisuutta kuin eri kaupunginosien saavutettavuutta. Matkakeskusta puoltaa myös uimahallin kaavailu linja-autoaseman paikalle, mutta kysymyksiä herättää toki kuinka paljon kaupunki on selvittänyt Senaatin intressejä alueen kehittämiseen ja missä aikataulussa tämä voisi tapahtua.

Nykyisen kaavaluonnoksen kaltainen silta Pöyliövaaraan Oijustien kautta ja Viirinkankaan ja Mortin männikön halkovana tienä ei ole tämän strategiakauden kärkihanke. Kaupunginhallitus on päättänyt, että vaihtoehtoinen linjaus tulee selvittää tarkoin vuoden 2026 aikana ja niin, että asukkaiden huolet lähiluonnosta, liikuntamahdollisuuksista ja lasten elinympäristöstä tulevat huomioiduksi, ja jotta Mortin männikkö on mahdollista säästää nykyisenlaisena. Rahoituskin valtiolta on ilmeisesti vastatuulessa, eli tämän voi suosiolla siirtää myöhemmäksi. 

Matkailun ympärivuotisuuden lisäämiseen on myöskin kaadettu jo paljon rahaa vuosikymmeniä. Ainoastaan, jos kärkihanke fokusoituu matkailun kestävyyden lisäämiseen, on hanke kannatettava. Kestävyyden lisääminenhän tarkoittaa esimerkiksi maata pitkin saavutettavuuteen panostamista, viipymän pidentämistä, luontohyvitysten tai hiilikompensaatioiden käyttöönottoa, turistiveroa jota kerättäisiin suoraan kaupungin kassaan ja sosiaalisesti kestävää asunto- ja majoituspolitiikkaa.

Tukemaan tavoitetta 4. arktisen alueen johtavasta kulttuuri ja tapahtumien keskuksesta kaupungin tulee panostaa kulttuuriin useamman kärkihankkeen muodossa ja osoittaa myös rahoitus tarvittaviin hankintoihin ja investointeihin. Näihin voidaan ottaa rahat Pöyliövaaran sillan kärkihankkeesta.

1. Kaupungin tulee asettaa strategiakauden kärkihankkeeksi Valoaseman toteuttamisen selvitys ja paloaseman ja sitä ympäröivän alueen kaavoitus tukemaan kulttuuritilahanketta (500 000 euroa)
2. Lappia-talon peruskorjauksessa talon omistajan hankkimat, talon kaiken toiminnan kannalta välttämättömät koneet ja laitteet ovat tulleet tai ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Lapin alueteatteriyhdistyksellä ei omien sanojensa mukaan ole mahdollista tehdä tarvittavia investointeja, eikä se vuokralaisena voisi kaikkia tehdäkään. Kaupungin tulee strategiakaudella varautua näihin investointeihin vähintään 500 000 eurolla.
3. Lasten kulttuurikeskus ja liikunnallinen nuorisotila (tukevat myös strategian tavoitetta 2.)

Lisäksi, kun Pöyliövaaran sillan hankkeeseen ei tarvitse varata 10 miljoonaa, voi kaupunki asettaa vielä yhden ja sitäkin tärkeämmän kärkihankkeen tavoitetta 1., eli kestävää kasvua tukemaan: strategiseen yleiskaavaan liittyvän ilmastomoduulin jo listaamien ilmastoriskeihin sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuutta edistävien selvityksien ja suunnitelmien toteuttamisen, erityisesti LUMO-ohjelman tuottamisen ja toimenpiteiden aloittamisen.

Muu palaute

Kaupunkistrategiaa tai sen päivitystä tulisi aina lähteä valmistelemaan osallistavasti. Lisäksi strategiassa tai sen luonnoksessa joka toimitetaan lausuttavaksi, pitäisi myös avata miten tämä luonnos on saatu aikaiseksi. Onko se valmisteltu puhtaasti virkamiestyönä ja minkä toimialojen virkahenkilöt ovat työhön osallistuneet. Lisäksi pitäisi kertoa luonnosvaiheessa tai vielä sen jälkeen osallistettavat tahot jos luonnosvaiheeseen ei ole osallistamisesta tapahtunut. Lisäksi pitäisi avata miten strategian luonnoksessa on huomioitu monet viimeaikaiset kansalaisosallistamiset ja -kyselyt mitä Rovaniemen kaupunkikin on aktiivisesti toteuttanut. 

Rovaniemen Vihreät kiittää mahdollisuudesta lausua kaupunkistrategian luonnoksesta.