Rovaniemen Vihreät kiittää mahdollisuudesta jättää näkemyksensä Printtivaaran asemakaava-alueen valmisteluvaiheen kuulemiseen.
Ensisijaisesti kannatamme vaihtoehtoa 0 : Alueelle ei laadita asemakaavaa.
Alue on merkitty yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Vaikka alue on yleiskaavassa merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi, on perusteltua kysyä, kuinka paljon nuolimerkintä sallii laajenemista. Nyt kaavoitettava alue on laajempi ja puskee syvemmälle kohti Printtivaaraa kuin yleiskaavaan merkitty A – 4, jolle asemakaavaa on kaavailtu laadittavan.
Vaikka alue on myöskin Rovaniemen alueiden käytön strategiassa (2021) linjattu potentiaaliseksi asumisen kasvusuunnaksi, herää kysymyksiä siitä, kuinka paljon vaarojaan Rovaniemi on valmis uhraamaan rakentamiselle, kun nelostien uusien linjausten myötä vapautuu uusia mahdollisuuksia joita ollaan juuri strategisessa yleiskaavassa linjaamassa. Palveluverkkoonkin on juuri investoitu esimerkiksi Häkinvaaran alueella.
Kaava ei vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tehokkaan liikennejärjestelmän osalta. Joukkoliikenne palvelee Pöykkölää vain Reissumiehentiellä ja mitä kauemmas siitä rakennetaan, sitä epätodennäköisempää on, että joukkoliikennettä käytetään. Kaavaluonnoksessa Salmijärventien jatke myös jatkuu kaava-alueen reunaan asti. Tässä selvästi suunnitellaan jo jatkoa alueiden käytön strategian kaavailujen mukaisesti, syvemmälle Printtivaaraan ja maakunnallisesti tärkeiden viherkäytävien päälle.
Syvemmälle ja satunnaisesti viher-, retkeily- ja ulkoilualueille tunkeutumisen sijaan Rovaniemen tulisi sekä tiivistää, että laajentua suunnitelmallisesti. Alueiden käytön strategiassakin muistutetaan, että tulevan kasvun ja alueiden käytön kehittymisen kannalta suurin potentiaali on keskustan ja sen lähialueiden täydennysrakentamisessa. Tiivistyvillä alueilla kustannus-hyöty -suhde on selvästi paras ja vaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävyyden näkökulmasta parhaimmat.
Huomautamme myös, että asemakaavasta ei ole tehty taloudellisten vaikutusten arviointia tai kaavatalouslaskelmia. Kysyimme tätä erikseen kaavasuunnittelijalta ja kaavoituspäälliköltä. Uusi asemakaava-alue vaatii paljon infraa ja vastuullisen päätöksenteon näkökulmasta tämä olisi tärkeää tietoa päättäjille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta näitä ei myöskään löytynyt tehtävien selvitysten listauksesta.
Kaavaselostuksessa väitetään, että alueen arvokkaat luontoarvot on huomioitu tarvittavilla merkinnöillä ja määräyksillä, perustuen alueelle tehtyyn luontoselvitykseen. Näkemyksemme mukaan luontoarvoja ei ole huomioitu riittävällä tavalla.
Lähteeseen viittaava s-5 Merkintä velvoittaa “huomioimaan” arvokkaan pienveden säilymisen, mutta ei aseta sitovaa suojavyöhykkeen leveyttä, toimenpiderajoituksia (kaivaminen/ojitus/täyttö/puuston poisto) eikä hulevesien purku‑kieltoa lähteen valuma‑alueelle. FCG:n luontoselvityksen mukaan kohde on VL 2:11 mukainen arvokas pienvesi, johon kohdistuu muuttamis‑ ja heikentämiskielto.
Toinen arvokas luontokohde, Porokodanmaan suoluontokohde, ojittamaton suoalue, on kaavakarttaan merkitty luo-1 merkinnällä, mutta vaikuttaa kuitenkin osittain jäävän suunnitellun tien alle. Porokodanmaan eteläpuolen suoalue tunnistetaan myös linnustollisesti arvokkaaksi elinympäristöksi. Luontoselvityksessä tunnistettiin muun muassa hömötiaisen (EN), pohjansirkun (NT), liro (NT/kv/dir) ja metson pesintä. Näille alueille ei pitäisi sallia rakennusten, eikä teiden rakentamista ollenkaan. Rakentamista on suunniteltu, mutta kaavamääräyksissä ei näy vaikkapa pesimäaikaisia työrajoituksia tai lahopuun/kolopuiden säästön velvoitteita luo‑1‑alueelle.
Maisema- ja luontoselvityksessä huomioidaan vain nykytila, ei tulevaisuusnäkökulmaa. Ilmastonmuutoksen edetessä eri pohjoisrinteiden luonnontilaiset alueet ovat arvokkaita elinympäristöjä kaikille pohjoisille lajeille. Niiden mikroilmasto mahdollistaa kuumenevasta ilmastosta kärsiville lajeille pakopaikkoja ja ne tulisi säästää luonnontilaisina.
Luontoselvityksessä ei myöskään huomioida turvemaille rakentamisen ilmastovaikutuksia. Selvityksen mukaan alueella on melko runsaasti turvepohjaista rämettä. Harjanteiden välisillä alueilla pintamaa on paljolti turvepitoista. Maaperätutkimusten mukaan turpeen syvyys vaihtelee 0,5 metristä 1,5 metriin niissä kohdin mistä syvyydet on ilmoitettu. Mittauksia ei oltu tehty soiselta alueelta mihin tietä suunnitellaan. Turpeeseen sitoutuneet hiilivarastot ovat kertyneet tuhansien vuosien kuluessa. Kun suota tai muuta turvepohjaista maaperää raivataan rakentamisen tieltä, turve hajoaa ja turpeen sisältämä hiili vapautuu takaisin ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.