Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio 

Miten hyvin visio mielestänne kuvaa Rovaniemen elinvoiman tulevaisuuden suuntaa? 

Rovaniemen Vihreät pitää hyvänä, että kaupunki tähtää elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja innovatiivisiin ja kestäviin ratkaisuihin. 

Rovaniemen elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet 

Vastaavatko painopisteet ja kärkitoimenpiteet mielestänne Rovaniemen tarpeita? Miten hyvin painopisteet ja kärkitoimenpiteet tukevat Rovaniemen elinvoiman kehittymistä? 

Rovaniemen Vihreät kiittää myös painopisteiden valinnasta, mutta huomauttaa, siellä voisi mukana olla vastuullisuus omana painopisteenään. On positiivista, että kestävän ja vastuullisen elinvoiman edistäminen on osa kaupungin ja yrittäjien yhteistä lupausta, ja että kiertotalous- ja ilmastofoorumi om yhtenä yrittäjälähtöisyyden toimenpiteenä, mutta kestävät ratkaisut syntyvät vain aidosta vastuullisuustyöstä ja sen konkreettisista toimenpiteistä. 

Osaajaveto- ja pitovoima on erittäin tärkeä painopiste ja toimenpiteinä asuntopulan ratkaiseminen ja opiskelijayhteistyö kriittisiä. Teemaa kuvaava määrällinen mittari on kuitenkin sama kuin Yrittäjälähtöisyydessä. Tämä on varmastikin virhe ja Osaajaveto- ja pitovoimaan keksitään oma, teemaan sopiva mittari. 

Rovaniemen elinvoimapolitiikan kilpailukykykärjet 

Miten arvioitte luonnoksessa esitettyjä kilpailukykykärkiä? Vastaavatko ne mielestänne Rovaniemen vahvuuksia ja mahdollisuuksia? 

LUOVAT ALAT

Kasvuohjelmassa on erittäin myönteistä, että luovat alat on nostettu siihen kärkialaksi. Alan haasteet mitä ohjelmassa kuvataan on syytä ottaa vakavasti, ja Rovaniemen Vihreät yhtyy näkemykseen, että luovat alat tarvitsevat pitkäjänteisempiä tukirakenteita. Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei luovien alojen tulevaisuus jää vain hyvien aikomusten varaan, vaan kehittämistä myös konkreettisesti resurssoidaan. 

Lapin liitto valmistelee parhaillaan maakunnallista luovien alojen, taiteen ja kulttuurin kasvuohjelmaa (Lappi-brändi 2.0 -hankkeessa). Tämän työn alustavista linjauksista on Rovaniemen Vihreiden käsityksen mukaan noussut esiin useita keinoja, joilla luovien alojen kasvua voidaan tukea. Rovaniemen Kasvuohjelmaan (2026–2030) olisikin hyvä kirjata, että Rovaniemi Lapin pääkaupunkina osaltaan toteuttaa tätä Lapin luovien alojen, taiteen ja kulttuuri kasvuojelmaa. Lisäksi haluaisimme nähdä ohjelmassa seuraavat lisäykset luovien alojen toimenpiteisiin: 

• Rahoitus: Ohjelmassa on tunnistettu, että rahoituksen pirstaleisuus ja hankepohjaisuus vaikeuttavat pitkäjänteistä kehittämistä. Rovaniemen Vihreät esittää, että ohjelmaan lisätään toimenpide, jossa kaupunki sitoutuu luomaan pysyvämpiä rahoitusinstrumentteja luoville aloille. Esimerkiksi: “Perustetaan Rovaniemen luovien alojen kehittämisrahasto, joka tarjoaa monivuotisia avustuksia ja siemenrahoitusta lupaaville kulttuuri- ja luoville hankkeille.” Rahastosta voitaisiin myös turvata EU-hankkeiden omarahoitusosuuksia. 
• Tila- ja infrastruktuuriratkaisut: Kasvuohjelman tekstissä mainittu tuotanto- ja tapahtumatilojen puute hidastaa alan kasvua. Ehdotamme konkreettista lisätoimenpidettä: “Kaupunki kaavoittaa, varaa ja kunnostaa tiloja luovien alojen käyttöön. Luodaan Rovaniemelle kulttuuri- ja työtiloja taiteilijoille, tapahtumatuottajille ja luoville yrittäjille kohtuuhinnoin.” 
• Kansainvälistyminen ja vienti: Rovaniemi on jo UNESCO Creative Cities -verkoston jäsen ja entinen Arktisen muotoilun pääkaupunki. Tätä asemaa on hyödynnettävä aktiivisemmin. Ehdotamme lisäystä toimenpiteisiin: “Kehitetään luovien alojen vienti- ja tuontiohjelma osana Business Rovaniemen toimintaa: tuetaan luovien alojen yrityksiä kansainvälistymään esim. Luovien alojen viennin kiihdytyshankkeella, joka järjestää koulutusta, verkostoitumista ja vienninedistämismatkoja paikallisille toimijoille. Vastavuoroisuuteen ja verkostoihin nojaava Tuontiohjelma vuorostaan houkuttelee Rovaniemelle kansainvälisiä luovien alojen tapahtumia ja konferensseja, hyödyntäen kaupungin brändiä arktisen kulttuurin keskuksena.”

Tavoitteiksi ja mittareiksi tähän sopivat esimerkiksi:

• Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luovien alojen käytössä on x neliömetriä uusia tai uudistettuja tiloja.
• Luovien alojen yritysten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä x prosenttia (%) TAI  Luovien alojen osuus kaupungin työllisyydestä/BKT:stä (%) – tavoite: kasvaa X % vuoteen 2030. 

MATKAILU ja MINERAALITEOLLISUUS

Kärkialojen valinnassa on kritisoitava erityisesti matkailun ja mineraaliteollisuuden nostamista kilpailukykykärjiksi, koska ne kumpikin nojaavat kestämättömällä tavalla lyhyen aikavälin hyötyihin ja ovat haavoittuvia pitkän aikavälin muutoksille. 

Vaikka matkailu on Rovaniemen nykyinen vahvuus ja ympärivuotisuuden kehittäminen on kannatettavaa, on selvää, että vahva painotus matkailuun kärkialana on lyhytnäköinen strategia jos ilmastonmuutosta ei hillitä ja sen vaikutuksia huomioida konkreettisesti. Ilmaston lämpeneminen uhkaa talvimatkailun kestävyyttä: lämpenevät talvet johtavat lumikauden lyhenemiseen ja lumivarmuuden heikkenemiseen Lapissa. Lapissa talvet ovat jo lauhtuneet, lumipeitteinen aika lyhentynyt ja vesisateet yleistyneet. Rovaniemen Vihreät katsovatkin, että kasvuohjelman on tunnistettava matkailun ilmastoriskit paljon konkreettisemmin. Nyt ohjelmaluonnoksen haastelistassa mainitaan kyllä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset luontoon ja ekosysteemeihin, mutta kärkitoimenpiteet eivät sisällä riittäviä toimia ilmaston lämpenemisen vaikutusten hillitsemiseksi tai siihen sopeutumiseksi matkailusektorilla. 

Pelkkä uusien “vastuullisuuskriteerien selkeyttäminen ja hiilineutraalisuuteen panostaminen” eivät riitä. Tarvitaan konkreettisia toimia, jotta matkailusta tulee ympärivuotista ja ilmastokestävää. Näitä olisivat esimerkiksi panostukset maata pitkin saavutettavuuden kehittämiseen, luontohyvitysmalli matkailupäästöjen vähentämiseksi, sekä hiilineutraaliutta ja pian hiilinegatiivisuutta edistävät toimet. Kaikki matkailun kärkitoimenpiteet (esim. matkailuohjelman laadinta, uudet matkailualueet ja reitistöt) on sidottava kaupungin hiilineutraaliustavoitteisiin ja tästä on mainittava ohjelmassa erikseen. Rovaniemen kaupungin tulee myös tukea matkailuyrityksiä uusiutuvan energian käytössä, joukkoliikenteen kehittämisessä ja luonnon kantokyvyn huomioimisessa.

Tavoitteiksi ja mittareiksi tähän sopivat esimerkiksi:

• Matkailualan hiilijalanjälki (kg CO₂/yöpyjä) – tavoite: hiilijalanjälki pienenee x prosenttia (%) vuoden 2025 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.
• Maata pitkin Rovaniemelle saapuneiden osuus kasvaa x prosenttia (%) vuoteen 2030 mennessä.

Mineraaliteollisuuden kärki on vielä kyseenalaisempi kestävän elinvoiman näkökulmasta. Kaivannaisteollisuus on väistämättä riippuvainen rajallisista luonnonvaroista, joita voidaan hyödyntää vain kerran. Vaikka Lapin vihreäkivivyöhyke, vihreä siirtymä ja EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus takaavat etenkin kriittisten mineraalien kysynnän, voivat maailmanmarkkinoiden vaihtelut voivat pysäyttää paikallisen kasvun yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Lisäksi mineraaliteollisuuteen liittyy merkittäviä ympäristöhaasteita. Vastuullisestikin toimiva kaivosteollisuus muuttaa väistämättä ympäristöä ja maisemaa, ja riskinä ovat pohjavesi- ja maaperävahingot sekä laajat hiilidioksidipäästöt ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Rovaniemen Vihreiden mielestä on huolestuttavaa, että mineraaliteollisuus halutaan nostaa kaupungin elinvoiman kärjeksi samaan aikaan kun kaupungin uuden strategian arvona on luonnonläheisyys. Valitun kärjen ja kaupungin strategisten tavoitteiden välillä on räikeä ristiriita. Rovaniemen Vihreät katsovat, että mineraali- ja kaivannaisteollisuus ei voi olla kasvuohjelma kärkiala.

Jos tämä teollisuus ohjelmaan jää, tulee toimeenpiteeksi lisätä seuraava: “Kaupunki edellyttää, että mineraaliteollisuuden investoinnit ja hankkeet eivät vaaranna kaupungin hiilineutraaliustavoitetta eivätkä Rovaniemen luontoarvoja. Kaupunki vaikuttaa lupaprosesseissa niin, että tiukat ympäristövaatimukset (paras käyttökelpoinen tekniikka, päästökompensointi, luontovaikutusten minimointi) asetetaan kynnysehdoksi.” 

Yleinen palaute

Rovaniemen Vihreät kiittää mahdollisuudesta lausua Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmasta (2026–2030). Lausuntomme tavoitteena on rakentavasti tuoda esiin näkökulmia ja parannusehdotuksia ohjelman kehittämiseksi kestävämpään ja johdonmukaisempaan suuntaan. Tässä yleisessä palautteessa haluamme vielä kiinnittää huomion kiertotalouden ja ilmastoviisauden rooliin, sekä määrällisten mittareiden puutteeseen. Lisäksi ehdotamme kasvuohjelmaan aikajänteeltään pidempää katsontakantaa ja enemmän tulevaisuuteen katsovaa otetta uuden tulevaisuuskärjen muodossa.

Kasvuohjelmassa kiertotalous ja ilmastoviisaus mainitaan vain erillisinä “poikkileikkaavina periaatteina”, ja vieläpä ehdollisesti “siltä osin kuin ne soveltuvat” kärkialojen kehittämiseen. Tämä sanamuoto heikentää ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden asemaa: käytännössä viestitään, että kestävyys huomioidaan vain, jos se luontevasti sopii kuvaan – ikään kuin se ei olisi kaikissa toimissa vaatimus. Tämä on vastoin kaupungin 2040 strategian periaatetta, jonka mukaan kestävät ja hiilineutraalit ratkaisut ovat osa kaikkea kaupungin toimintaa. Strategiaa toimeenpanevan ohjelman tulee tehdä ilmasto- ja ympäristönäkökohdista selkeä vaatimus, ei vapaaehtoinen lisäelementti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kärkialojen kehittämisessä tulisi painottaa esimerkiksi vähähiilisiä ratkaisuja, energiatehokkuutta, uusiutuvan energian ratkaisuja sekä materiaalien kierrätystä kaikissa hankkeissa. Näitä teemoja tulee lisätä toimenpiteiksi asti. 

Kasvuohjelman tulisi sisältää konkreettiset mittarit jokaisen kilpailukykykärjen ja poikkileikkaavan teeman osalta. Valitettavasti ohjelmaluonnoksesta niitä ei löydy. Luvussa 3 on kyllä taulukoita, joissa jokaiselle kärkialalle on listattu “teema” ja “mitattava ydin” -otsikoita, mutta ne jäävät yleiselle tasolle ilman tavoitearvoja tai kvantitatiivisia mittareita. Lopuksi sanotaan, että arviointi toteutetaan laadullisesti kerran vuodessa. Tämä ei riitä. Rovaniemen Vihreät katsoo, että kasvuohjelman on sisällettävä vähintään tärkeimpien tavoitteiden osalta määrälliset indikaattorit ja tavoitetasot vuodelle 2030. Kommentoimiemme kärkialojen osalta olemme jo ehdottaneet ylempänä sopivia mittareita. 

Kasvuohjelman visio on vuodessa 2040. Rovaniemen kaupungin uuden strategian aikajänne on sama. Suomen ja Rovaniemen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kansalliset ja kaupungin tavoitteet hiilineutraaliudesta eivät tässä kasvuohjelmassa näy. Eikä myöskään kansallinen sitoumus pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Niinpä ehdotamme kokonaan uutta, kestävää tulevaisuutta rakentavaa kärkeä joka ei nojaa tähän hetkeen. Tämä voitaisiin lisätä ohjelmaan eräänlaisena ennakointi- tai tulevaisuuskärkenä. Tämä vuoden 2026-2030 ohjelma rakentaisi tälle pohjaa ja seuraava kasvuohjelma 2030-2035 nostaisi tämän kilpailukykykärkien joukkoon.

Tulevaisuuskärki: Regeneratiivinen liiketoiminta

Tulevaisuuteen katsova Rovaniemi nostaa elinvoimansa uudelle tasolle edistämällä regeneratiivista liiketoimintaa – eli sellaista taloudellista toimintaa, joka vahvistaa luonnon kantokykyä ja ekosysteemien hyvinvointia samalla kun luo uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on liiketoimintaa, jossa pyritään aktiivisesti parantamaan ympäristön tilaa. 

Rovaniemen vahvuudet – laajat metsä- ja suoalueet, puhdas arktinen luonto, vahva tutkimusosaaminen (Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Lapin ammattikorkeakoulu) – luovat ainutlaatuisen pohjan kehittää luontopohjaisia innovaatioita, ennallistamista ja kiertobiotaloutta.

Regeneratiivinen liiketoiminta täydentää kaupungin perinteisiä vahvuusaloja tarjoamalla pitkäjänteisen ja resilienssiä lisäävän kasvumahdollisuuden: se luo uutta arvoa luontoa kunnioittaen – päinvastoin kuin lyhytikäiset, luonnonvarojen kulutuksen perustuvat mallit. Esimerkkejä alasta ovat mm. korkean jalostusarvon luonnontuoteyritykset (marjat, kasvit, sienet, luonnonkosmetiikka, funktionaaliset elintarvikkeet) jotka hyödyntävät uusiutuvia raaka-aineita vastuullisesti, ennallistamis- ja luonnonhoitoyritykset (soiden ja metsien kunnostuspalvelut, hiilinieluhankkeet) sekä luonnonarvomarkkinoihin erikoistuvat toimijat (ekologiset kompensaatiot, hiili- ja luontokreditit). Myös muut uudistavat innovaatiot – kuten luonnonpääoman mittaus- ja seurantateknologiat, luontoon perustuvat ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (esim. viherinfrastruktuuri, tulvasuojeluratkaisut) ja kiertotalouden bioinnovaatioiden pilotit – kuuluvat tähän kärkialaan. Tavoitteena on, että vuoden 2030-2035 kasvuohjelmassa Rovaniemi profiloituu regeneratiivisen talouden kärkikaupungiksi, jossa uudet yritykset ja investoinnit tekevät ympäristöstä parempaa samalla, kun ne vahvistavat alueen osaamista, hyvinvointia ja työllisyyttä.

Esimerkkejä toimenpiteistä:

• Yrityskiihdytys ja klusterikehitys: Perustetaan Regeneratiivisen liiketoiminnan innovaatioverkosto, joka kokoaa yhteen luonnontuotealan yrittäjät, ennallistamispalvelujen tuottajat, tutkijat sekä rahoittajat. Käynnistetään yrityskiihdytysohjelma uudistavan talouden startupeille ja kasvuyrityksille. Ohjelma tarjoaa mentorointia, tiloja ja tukea rahoituksen hankintaan (esim. Business Rovaniemen ja ELY-keskuksen avustuksella).
• Pilotit ja testiympäristöt: Rakennetaan Rovaniemestä kokeiluympäristö regeneratiivisille ratkaisuille. Kaupunki osoittaa soveltuvia maa-alueita ja kannustaa pilottihankkeisiin: esimerkiksi hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtääviin ennallistamishankkeisiin (ojitettujen soiden kunnostus, metsien ja vesistöjen ekosysteemipalvelujen parantaminen) yhteistyössä yritysten ja maanomistajien kanssa. Jonkinlaisille testialustoille paikalliset teknologiayritykset ja tutkimuslaitokset voisivat kehittää drone-, satelliitti- ja IoT-pohjaisia ratkaisuja luonnon tilan seurantaan, hiilinielujen todentamiseen ja ennallistamisen vaikuttavuuden mittaamiseen. Näin Rovaniemi houkuttelee alan TKI-investointeja.
• Investointien ja rahoituksen aktivointi: Kaupunki laatii ”Luontopääoman kiihdytysohjelman”, joka hakee aktiivisesti sekä julkista että yksityistä rahoitusta regeneratiivisiin hankkeisiin. Tavoitteena on hyödyntää EU:n vihreän kehityksen ohjelman rahoitusmahdollisuuksia (esim. LIFE, Horizon Europe, ennallistamisrahasto) ja kotimaisia instrumentteja. Kaupunki myös sisällyttää omiin hankintoihinsa ja maankäytön suunnitteluun tukitoimia ja helpottaa lupaprosesseja hankkeille, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
• Koulutus ja osaaminen: Tuetaan uusien koulutuspolkujen syntyä regeneratiivisissa aloissa. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetään räätälöityjä täydennyskoulutus- ja yrittäjyysohjelmia (esim. “Luonto+Business”-koulutusohjelma), jotka antavat valmiuksia luontopohjaisten tuotteiden kehittämiseen, ennallistamismenetelmiin ja markkinoiden tuntemukseen. Hyödynnetään Lapin korkeakoulujen osaamista ja luodaan Arktinen bio- ja kiertotalouden osaamiskeskus, joka tarjoaisi neuvontaa ja tutkimusyhteistyötä paikallisille yrityksille (esim. luonnontuotteiden tuotekehitys, sertifiointiosaaminen, luonnonarvojen laskenta).