Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaan 2040, valtuuston kokous 26.10.2026:
Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.
Matkailuohjelmalle on Rovaniemellä kriittinen tarve ja me vihreässä valtuustoryhmässä iloitsemmekin siitä, että ohjelma on viimein valtuuston käsiteltävänä. Kiitos kaikille matkailuohjelmaa valmistelleille viranhaltijoille ja muille osallisille. Ja kiitos ryhmille siitä, että esityksemme siitä, että tavoite keskimääräisestä viipymästä nostetaan 2,5 vuorokaudesta neljään vuorokauteen, löysi ryhmien yksimielisen tuen.
Ohjelmassa on hyviä kirjauksia esimerkiksi tapahtuma-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailuun liittyen. Rovaniemellä on hienoa kulttuuritarjontaa ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet, joita kehtaa markkinoida muillekin. Samoin tavoite matkailun ympärivuotisuudesta on hyvä: se voisi mahdollistaa useammalle työntekijälle pysyvän asumisen Rovaniemellä.
Viime vuosina Rovaniemen matkailu on kasvanut hallitsemattomasti, ja vaikka matkailu tuokin alueellemme elinvoimaa, työpaikkoja ja veroeuroja, on matkailun hallitsematon kasvu aiheuttanut ongelmia niin ihmisten kuin luonnonkin näkökulmasta.
Me vihreässä valtuustoryhmässä olemme erittäin pettyneitä siihen, että matkailijamaksu ei tämän hallituksen toimesta etene. Toivottavasti kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus ottaa matkailijamaksun edistämisen pikaiseksi työlistalleen. Matkailijamaksu voisi osaltaan lisätä matkailun sosiaalista hyväksyttävyyttä Rovaniemellä.
Matkailun sosiaalisen kestävyyden rajat on ylitetty Rovaniemellä jo hyvä tovi sitten. Siitä kertoo esimerkiksi se, että moni paikallinen välttelee keskustaa talvikuukausien ajan ja se, miten runsaasti asuntojen lyhytvuokraus herättää tunteita paikallisten keskuudessa, puhumattakaan siitä, että millaisen asuntopulan kanssa täällä kamppaillaan. Sosiaalisen kestävyyden rajojen ylittymisestä kertoo myös se, että Ounasvaaralla lenkkeillessä paikalliset usein pysäyttävät ja kysyvät, että ei kai se hirveä mökkikylähanke ole oikeasti etenemässä.
Monella paikallisella on tullut mitta täyteen: ihmiset eivät halua tänne enempää matkailua, vaan vähempikin riittäisi. Omaa karua kieltään matkailun sosiaalisen kestävyyden tilanteesta kertovat myös viime vuosien uutisoinnit eläinten kaltoinkohtelusta ja työntekijöiden huonosta kohtelusta joissain matkailualan yrityksissä.
Kestävyysteemasta toiseen:
ilmaston ja luonnonkaan kannalta Rovaniemen matkailu ei tällä hetkellä ole järin kestävällä pohjalla.
Esimerkiksi Green to Grey -projektissa kartoitettiin, miten paljon luontoa Euroopassa jyrätään rakentamisen alta. Projektissa selvisi, että Lapissa, jossa matkailu kasvaa kovaa vauhtia, hävitetään juuri sitä luontoa, jota matkailijat tulevat katsomaan.
Selvityksen mukaan vuosien 2018–2023 välillä Lapissa hävitettiin keskimäärin neljä luontoaluetta joka viikko rakentamisen vuoksi. Rovaniemen, Ylläksen, Levin ja Inarin matkailukeskuksissa rakentaminen söi yhteensä 2,7 miljoonaa neliömetriä luontoa. Noin puolet tästä pinta-alasta rakennettiin selvästi matkailukäyttöön. Tokihan tämän tiedämme jo ihan ilman selvitysten lukemistakin: Rovaniemellä resortteja, igluja ja hotelleja putkahtelee vaarametsiin hurjaa tahtia.
Matkailijat tulevat Lappiin paitsi luonnon, myös lumen ja talvien vuoksi. Sattumoisin kulkutapa, jolla matkaajat tänne tulevat, on ilmastolle haitallinen. Kuten Päivi Salminen SDP:n ryhmäpuheenvuorossaan toikin esille, matkailun suurin ympäristökuorma tulee kohteeseen matkaamisesta. Ja Rovaniemelle matkataan lentäen.
Kun on viime talvina katsonut turistien vetävän matkalaukkuja loskassa ja vesisateessa, en ole voinut olla miettimättä, että tässä on jotain samaa kuin ilmiössä nimeltään viime hetken matkailu. Viime hetken matkailulla tarkoitetaan sitä, kun ihmiset kiiruhtavat matkaamaan ilmastonmuutoksen uhkaamiin ekosysteemeihin ennen niiden häviämistä: esimerkiksi kun ihmiset matkustavat toiselta puolelta maailmaa katsomaan koralliriuttoja ennen kuin ne tuhoutuvat valtamerten lämpötilan noustessa, edesauttaen samalla tätä ilmiötä tuprutellessaan lentokerosiinia ilmakehään.
Rovaniemen matkailussa onkin sisäänleivottuna syvä ristiriita: matkailijat tulevat tänne ihastelemaan luontoa ja talvia, mutta matkailun vuoksi luontoa hävitetään ja lentomatkustus on osaltaan kasvattamassa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Hyvät kuulijat,
vaikka onkin hienoa, että olemme viimein saamassa kaupungille matkailuohjelmaa – jossa on myös hyviä askeleita eteenpäin – valitettavasti matkailuohjelma tällaisenaan on riittämätön, jotta Rovaniemen matkailu voisi aidosti olla kestävän matkailun edelläkävijä.
Esitämmekin ohjelmaan seuraavia muutoksia:
Hallittu kasvu ja ennakointi, sivulla 5, toimenpide otsikon “Uusien vastuullisten matkailualueiden ja reittien kehittäminen” alle:
- Uusille matkailualueille asetetaan “ei nettoluontokatoa” -ehto
- Uusia matkailualueita ei kaavoiteta ennen riippumatonta luonto-, ilmasto- ja vesistövaikutusten arviointia.
- Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sovelletaan lieventämishierarkiaa ja tavoitellaan luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (no net loss).
- Kaupunki ja matkailutoimijat toteuttavat ekologista kompensaatiota kun kokonaisheikentymättömyyden periaate sitä vaatii.
Osioon “Korkea laatu, vastuullisuus ja innovaatiot” sivulle 6:
- Uusi oma otsikko: Luontovastuu, jonka alle toimenpiteet:
- Luontorahasto ja -hyvitysmalli
- Kaupunki korvamerkitsee osan matkailijamaksun tuloista matkailun ympäristöhaittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen, sekä luonnon monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tuotot voidaan ohjata mm. LUMO-ohjelman toteuttamiseen.
- Kaupunki laatii luontohyvistysmallin Rovaniemen matkailupäästöjen vähentämiseksi. Matkailijat ja yritykset osallistuvat suoraan paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.
Osioon: Matkailun vetovoimaisimmat ja tärkeimmät kohteet (s. 15)
- Poistetaan Ounasvaara listalta
Tiedolla johtamisen osioon seuraavat mittarit (s. 16):
- Päälaatikkoon päästöt (CO₂e) per matkailija.
- ennallistamisen, luonnon kunnostamisen tai muiden monimuotoisuutta lisäävien toimien määrä matkailualueilla, joko matkailukaavoissa tai -rakentamisessa (kpl ja/tai ha)
- suojeltujen tai pysyvästi rakentamiselta turvattujen luontoalueiden määrä matkailualueilla (ha)
- matkailuun liittyvä maankäytön muutos Rovaniemen alueella (ha).