VISIO

Visio: Rovaniemi on vuonna 2040 kestävän matkailun kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka luo enemmän arvoa paikallisille, matkailijoille ja ympäristölle. Ohjaako visio matkailun kehitystä toivottuun suuntaan? Miten muokkaisit visiota?

Rovaniemen Vihreät pitää myönteisenä, että matkailuohjelman visiossa Rovaniemi määritellään kestävän matkailun kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi, joka tuottaa arvoa. Arvoa halutaan tuottaa paikallisille, vierailleen ja ympäristölle. Jää kuitenkin epäselväksi, mitä arvon tuottamisella ympäristölle tarkoitetaan? Halutaanko tuottaa arvoa yleisesti yhteiskunnalle vai kenties toimintaympäristön toimijoille? Vai viitataanko ympäristöllä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen? Rovaniemen Vihreät tottakai toivovat, että arvoa haluttaisiin tuottaa niin että päästöt vähenevät ja luonto kukoistaisi. Tämä tarkoittaisi luontopositiivista matkailua. 

Luontopositiivinen matkailu yleensä ymmärretään matkailuksi, joka ei ainoastaan minimoi ympäristölle aiheutettua vahinkoa, vaan myös aktiivisesti investoi luonnon tilan parantamiseen matkailukohteissa. Se sisältää myös valvonnan ja raportoinnin ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteet kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 

Rovaniemen Vihreät ehdottaakin, että uudeksi strategiseksi tavoitteeksi lisätään Luontopositiivisuus. Tämä sopii hyvin kaupungin strategian arvoihin luonnonläheisestä Rovaniemestä ja visioon kirjattuun missioon arktisen luonnon kestävästä käytöstä. Myös Visit Finland on tunnistanut luontopositiivisuuden Suomen matkailun mahdollisuudeksi. 

Ehdotamme Luontopositiivisuuden strategisen tavoitteen kärkitoimenpiteiksi seuravia toimia:

• Luontopositiivisen matkailun LUMO-toimenpideohjelma
  • Laaditaan matkailulle oma LUMO-ohjelma, joka sisältää esimerkiksi matkailukeskittymien monimuotoisuuden lisäämisen tavoitteet luontotyyppi- ja/tai lajikohtaisella tasolla, ekologisten yhteyksien ja monimuotoisuudeltaan arvokkaiden ja herkkien alueiden turvaamisen, rakentamiselta poisrajattavat alueet, vieraslajien torjunnan ja pilaantumisen ja roskaamisen ehkäisyn. 
  • Ohjelmaan on tunnistettu myös keskeiset luonnon ennallistamisen ja esimerkiksi vesistöjen kunnostamisen kohteet matkailualueilla ja laadittu näihin toimenpidesuunnitelmat.
  • Ohjelma ja sen raportointi voidaan kytkeä kaupungin ilmastoselvityksessä tunnistettuun LUMO-ohjelmaan.
• Uusille matkailualueille asetetaan “ei nettoluontokatoa” -ehto
  • Uusia matkailualueita ei kaavoiteta ennen riippumatonta luonto-, ilmasto- ja vesistövaikutusten arviointia. 
  • Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sovelletaan lieventämishierarkiaa ja tavoitellaan luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (no net loss). 
  • Kaupunki ja matkailutoimijat toteuttavat ekologista kompensaatiota kun kokonaisheikentymättömyyden periaate sitä vaatii.
• Luontorahasto ja -hyvistysmalli
  • Kaupunki korvamerkitsee osan matkailijamaksun tuloista matkailun ympäristöhaittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen, sekä luonnon monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tuotot voidaan ohjata mm. LUMO-ohjelman toteuttamiseen.
  • Kaupunki laatii luontohyvistysmallin Rovaniemen matkailupäästöjen vähentämiseksi. Matkailijat ja yritykset osallistuvat suoraan paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen. Tästä onkin tehty jo valtuustoaloite: Luontohyvitysmalli Rovaniemen matkailupäästöjen vähentämiseksi – Rovaniemen Vihreät 
• Laaditaan Rovaniemen matkailulle päästövähennystavoitteet ja päästövähennyspolku
  • Matkailun päästöt lasketaan ja tavoitteeksi asetetaan kokonaispäästöjen vähentäminen, ei vain päästöjen vähentäminen matkailijaa kohden
  • Päästövähennyspolulle hahmotetaan tärkeimmät toimet alan keskeisimpien päästölähteiden kuten energian, logistiikan, majoittumisen ja ruuan päästöjen vähentämiseen ja eri toimijoiden roolit ja vastuut
  • Hyödynnetään Sustainable Travel Finland (STF) -verkostoa ja työtä, sekä Lappi-tason yhteistyötä
  • Käynnistetään Maata pitkin Rovaniemelle -matkaketjuohjelma, joka kehittää junalla, bussilla, laivalla ja vähäpäästöisillä yhteyksillä saapumista Rovaniemelle, sekä autotonta liikkumista kaupungin sisällä

Jo tässä vision yhteydessä lisäksi huomautettakoon, että ohjelman nykyinen rakenne ei riittävästi varmista kestävyyttä, että kasvu tapahtuisi ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, asumisen ja paikallisyhteisöjen kantokyvyn rajoissa. Vision yhteydessä esitetyt määrälliset tavoitteet (jotka olisi tässä selkeämpi nimetä tavoitteiksi kuin mittareiksi) — kuten 1 miljardin euron välitön matkailutulo, 3 200 henkilötyövuoden välitön matkailutyöllisyys, 10 000 rekisteröityä vuodepaikkaa jne. — painottavat voimakkaasti kasvua ja kapasiteettia. Rinnalle tarvitaan kestävyyteen liittyviä tavoitteita, kuten esimerkiksi päästövähennystavoitteet, maankäytön no-net-loss tavoite tai asumisen turvaamiseen liittyvät tavoitteet.

HYVINVOINTIA TUOTTAVA JA SOSIAALISESTI HYVÄKSYTTY MATKAILU

Kärkitoimenpiteet ovat:
1. Matkailun tilannekuva ja tiedolla johtaminen
2. Matkailijamaksun pilotointi
3. Vuoropuhelun ja viestinnän vahvistaminen
Vievätkö tavoite ja toimenpiteet matkailua haluttuun suuntaan? Miten täsmentäisit tai muokkaisit tavoitetta?

Sosiaalisesti hyväksytty matkailu vaatii, ei vain vuoropuhelun ja viestinnän, mutta ennenkaikkea asukkaiden osallisuuden vahvistamista. Rovaniemen Vihreät esittää, että kärkitoimenpide “3. Vuoropuhelun ja viestinnän vahvistaminen” muutetaan muotoon “Osallisuuden ja vuoropuhelun vahvistaminen” ja siihen lisätään seuraava toimet:

• Perustetaan asukkaita ja matkailualan toimijoita, sekä tutkijoita, järjestöjä ja muita teeman tärkeitä tahoja yhteen tuova, pysyvä matkailupaneeli jota kaupunki osallistaa matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä (vrt. yrittäjien advisory board).
• Osa matkailijamaksun tuotosta jaetaan osallistuvan budjetoinnin kautta asukkaiden valitsemiin kohteisiin, kuten lähiluontoon, joukkoliikenteeseen, reitteihin, jätehuoltoon ja virkistysalueisiin.
  • Tämän toimen voi halutessa viedä myös kohdan 2. alle

HALLITTU KASVU JA ENNAKOINTI

Kärkitoimenpiteet ovat:
1. Uusien vastuullisten matkailualueiden ja reittien kehittäminen
2. Lyhytvuokrauksen ohjaus ja hallinta
3. Liikenteen kehittäminen
4. Ennakointi ja varautuminen
Vievätkö tavoite ja toimenpiteet matkailua haluttuun suuntaan? Miten täsmentäisit tai muokkaisit tavoitetta?

Ohjelmassa korostetaan hallittua kasvua, uusia vastuullisia matkailualueita ja reittejä, kaavoitusta keskustan ulkopuolelle ja luontoinfrastruktuurin kehittämistä. Nämä voivat parhaimmillaan ohjata matkailua hallitummin, mutta nykyisessä muodossaan ohjelma ei aseta riittävän sitovia ehtoja sille, milloin kasvu on ekologisesti hyväksyttävää ja milloin sitä tulee rajoittaa. Tämänkin vuoksi ehdotamme lisättäväksi strategiseksi tavoitteeksi Luontopositiivisuutta ja siihen liittyviä kärkitoimenpiteitä (ks. tarkemmat ehdotuksemme Visio-osasta), jotka paremmin turvaavat ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tuovat konkreettisemmin ympäristövastuun mukaan matkailualueiden kehittämiseen.

Lisäksi tulee toimenpiteeksi kirjata, että kaupunkilaisille merkitykselliset luontokohteet (kuten Ounasvaara), rauhoitetaan matkailukehittämiseltä ja lisäkaavoittamiselta.

Lyhyvuokraukseen liittyvään toimenpiteeseen 2. tulee lisätä seuraavat toimet: 

• Seurataan lyhytvuokrauksen vaikutusta vuokratasoon, asuntotarjontaan ja asuinalueisiin ja turvataan kohtuuhintainen asuminen
• Estetään lyhytvuokrauksen vaikutukset palveluverkkotason muutoksiin
• Turvataan rakennusvalvonnan resurssit ja tarvittaessa vahvistetaan niitä

KORKEA LAATU, TURVALLISUUS JA VASTUULLISUUS

Kärkitoimenpiteet ovat:
1. Arvopolku –matkailuprofiilin vahvistaminen
2. Laatukriteerien vahvistaminen
3. Työvoiman saatavuuden varmistaminen
4. Innovaatioiden edistäminen
Vievätkö tavoite ja toimenpiteet matkailua haluttuun suuntaan? Miten täsmentäisit tai muokkaisit tavoitetta?

Laatu- ja vastuullisuuskriteerit ovat oikein hyvä linjaus. Jää kuitenkin epäselväksi missä itse kriteerit määritellään, koska kirjaus koskee kriteerien huomiointia. Kriteeristössä tulisi huomioida niin ympäristövaikutukset kuin sosiaalinenkin vastuu ja yleisesti vastuullinen liiketoiminnan harjoittaminen. Toimijoilta tulisi vaatia vähintään oman toiminnan päästövähennystavoitteet, luontovaikutusten arviointia ja vähentämistä, sekä työntekijöiden ja eläinten oikeuksien kunnioittamista.

PAIKALLINEN IDENTITEETTI JA YMPÄRIVUOTINEN KILPAILUKYKY

Kärkitoimenpiteet ovat: 
1. Arktisen kesän toimintaympäristön vahvistaminen
2. Tapahtumamatkailun edistäminen
3. Kulttuurimatkailun kehittäminen
4. Ympärivuotisten vetovoimainvestointien edistäminen
Vievätkö tavoite ja toimenpiteet matkailua haluttuun suuntaan? Miten täsmentäisit tai muokkaisit tavoitetta?

Kärkitoimenpide on kannatettava ja sisältää paljon hyviä kirjauksia muun muassa kulttuurimatkailun kehittämisestä. Omaleimaisuus vaatii kuitenkin kulttuurin ja luovan alojen toimijoiden toimintaedellytysten turvaamista ja vahvistamista. Tämä tarkoittaa eritoten toimintatiloja erilaisille toimijoille. Ehdotamme lauseen “Kehitetään kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä yhteistyössä kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden kanssa” muotoilemista uudelleen muotoon: “Kehitetään kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä, sekä kulttuurin toimintaedellytyksiä ja tiloja yhteistyössä kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden kanssa.”

TOIMIJOIDEN ROOLIT MATKAILUN KEHITTÄMISESSÄ

Miten kommentoit eri toimijoita ja niiden rooleja matkailun kehittämisessä Rovaniemellä? Puuttuuko listauksesta jokin toimija, joka on matkailun kehittämisen kannalta olennainen?

Toimijalistaukseen ja ekosysteemikuvaukseen tulee lisätä ehdottamamme matkailupaneeli, jossa asukkaiden edustus on vahva. 

Teknisen toimialan rooli on luonnoksessa tunnistettu kovin kapeaksi. Listasta puuttuu maankäytön suunnittelu ja kaupunkisuunnittelu. Kaavoitus toimintona tulee vasta näiden jälkeen ja juurikin kahdella ensin mainitulla on keskeinen rooli matkailun kehittämisessä ja hallinnassa. Esimerkiksi strategiseen yleiskaavaan parhaillaan sijoitellaan matkailun kehittämisalueita. Tekninen toimiala vastaa myös maankäytön ilmasto-, luonto- ja ympäristövaikutusten arvioinnista, mitä luontopositiivinen matkailu vaatii. 

Ilmasto- ja luontotoimet tälläkin toimialalla vaativat kaupunkiorganisaatioon myös uusia tuulia, kokonaan uutta ilmasto- ja luontoyksikköä. Rovaniemen ilmasto- ja luontotyö on viime vuosina tehty hankkeiden kautta, mutta kun hanke päättyy, myös osaaminen ja jatkuvuus katoavat. Jotta kestävyystyöstä tulisi pysyvää ja vaikuttavaa, ja sitä voitaisiin tehdä poikkihallinnollisesti, on siirryttävä projektiajattelusta kohti pysyvää rakennetta – ilmasto- ja luontoyksikköä. Luonnollisesti yksiköstä olisi edustus myös ehdottamassamme matkailupaneelissa.

EDUNVALVONNAN TEEMAT

Edunvalvonnan teemoiksi on määritetty luonnoksessa:
1. Matkailutoimintaan liittyvä lainsäädäntö
2. Kokonaisturvallisuus
3. Saavutettavuuden parantaminen
4. TKI-rahoitus
Ovatko määritetyt edunvalvonnat teemat oleellisia matkailun kehittämisen kannalta?

On hienoa että edunvalvonnan teemoissa saavutettavuuden osalta on huomioitu raideliikenteen kehittäminen. Lauseen “Tavoite lumettoman ajan matkailun kasvusta edellyttää toimivia lentoyhteyksiä sekä junayhteyksien selvittämistä Haaparannan kautta.” voisi korjata muotoon “Tavoite lumettoman ajan matkailun kasvusta edellyttää toimivia juna-. ja lentoyhteyksiä. Erityisesti Haaparannan kautta toimiviin yhteyksiin panostetaan.”

Lisäksi lentämiseen kohdistuvaa edunvalvontaa tulee vähentää ja vapautuvia resursseja suunnata maata pitkin saavutettavuuden edistämiseen. Rovaniemellä on nyt jo erittäin toimivat ja vilkkaat lentoyhteydet ja lentäminen on tunnetusti matkustusmuodoista se päästöintensiivisin. 

JALKAUTUS JA SEURANTA

Miten kommentoit suunnitelmaa matkailuohjelman toteuttamisesta ja seurannasta?

Kun matkailuohjelma tuodaan valtuustolle hyväksyttäväksi, tulee mittareista olla selkeä ehdotus. Mittareita on toki mahdollista matkan varrella lisätä, mutta keskeiset, ohjelman eri osa-alueiden tärkeitä tavoitteita ja teemoja mittaavat indikaattorit tulee olla valittuna. Nyt luonnoksessa mittarilistan yläpuolella lukee “Tärkeitä näkökulmia jatkotarkasteluun ovat esimerkiksi seuraavat:”

Listasta puuttuvat ympäristön kestävyyteen liittyvät mittarit päästöjä (per matkailija) ja STF-yritysten määrää lukuunottamatta. Tässä luontopositiivisuuteen liittyviä ehdotuksia mittareiksi:

• matkailun kokonaispäästöt CO2e vuodessa
  • Päästöt tulee laskea sekä lentoliikenne huomioiden että ilman
• lentäen saapuvien osuus / maata pitkin saapuvien osuus
• ennallistamisen, luonnon kunnostamisen tai muiden monimuotoisuutta lisäävien toimien määrä matkailualueilla (ha)
• suojeltujen tai pysyvästi rakentamiselta turvattujen luontoalueiden määrä matkailualueilla (ha)
• matkailuun liittyvä maankäytön muutos (ha). 

On hyvä, että sosiaalisen kestävyyden ja matkailun hyväksyttävyyden osalta on mietitty mittareita (asumisen paineen mittareiden tunnistaminen). Nämä tulee tunnistaa ennen ohjelman viimeistelyä ja tuoda mukaan ohjelman mittariehdotuksiksi.

MUUT KOMMENTIT JA VAPAA SANA

Mitä muuta haluaisit sanoa matkailuohjelman luonnoksesta?

Rovaniemen Vihreät kiittää mahdollisuudesta lausua Rovaniemen matkailuohjelman luonnoksesta. Matkailu on Rovaniemelle merkittävä elinkeino, mutta sen kehittäminen ei voi perustua rajattomaan kasvuun tai luonnonympäristöjen jatkuvaan käyttöönottoon. Lentämiseen perustuva massaturismi ei myöskään ole kestävän matkailun perusta.

Luonnoksessa on osio Matkailun maankäytön periaatteita, mihin ei erikseen pyydetä kommentteja. Jää epäselväksi onko nämä Keskeiset periaatteet jo jossain päätetty, vai tässä myös luonnoksena. Periaatteet ovat sinänsä hyviä, mutta niistäkin puuttuu luonto- ja ympäristönäkökulmat. Periaatteeksi voisi kirjata esimerkiksi että matkailun maankäyttö Rovaniemellä ei saa heikentää luonnon monimuotoisuutta ja pirstoa ekologisia yhteyksiä. Tai eri sanoin muotoiltuna: matkailu ei saa aiheuttaa luontokatoa, vaan sen tulee vahvistaa luonnon tilaa. 

Ounasvaara tulee poistaa matkailun vetovoimakohteista (s.14).

Rovaniemen matkailuohjelmasta voi tulla uskottava kestävän matkailun ohjelma vain, jos se siirtää painopisteen määrällisestä kasvusta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään arvonluontiin. Rovaniemen vahvuus ei ole mahdollisimman suuri matkailijamäärä, vaan pohjoinen luonto, paikallinen elämänlaatu, kulttuuri, rauha, arktinen osaaminen ja mahdollisuus rakentaa matkailua, joka ei kuluta perustaa, josta se elää. Siksi ohjelmaa tulee täydentää sitovilla ilmasto- ja luontotavoitteilla, lentoriippuvuuden vähentämisellä, maata pitkin matkustamisen edistämisellä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisella ja asumisen ja asukkaiden oikeuksien turvaamisella