18.3.2023 vietetään kansainvälistä kierrätyspäivää. Kierrätystä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: nyt keskityn yhdyskuntajätteisiin ja niiden kierrätykseen. Lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet säästetään energiaa ja primäärejä raaka-aineita sekä vähennetään ilman ja veden saastumista. Kierrättämällä pystymme konkreettisesti vähentämään luontokatoa ja hillitsemään ilmastonmuutosta.
Jätteiden lajittelusta ja kierrättämisestä on tullut monille arkipäiväistä ja itsestään selvää toimintaa. Kuitenkin jätteistä jää vielä suurin osa kierrättämättä. Suomessa kierrätysaste on ollut vuosikymmenen alussa 42 prosenttia. Suomi ei loista tuloksellaan Euroopan unionin maiden vertailussa. Vuoden 2016 vertailussa Saksa, Itävalta, Slovenia, Belgia, Alankomaat ja Italia saavuttivat yli 50% kierrätysasteen. Saksassa kierrätetään yhdyskuntajätteistä ennätykselliset 66%. Harvaan asutuilla seuduilla on haastavampaa järjestää kierrätystä kuin kaupungeissa. Helsingin seutu yltää Euroopan Unionin keskikastiin yhdyskuntajätteen kierrätyksessä.
Valistustyö, kierrätysmateriaalien uudelleenkäytön kehittely, keräyksien järjestäminen, lakien säätäminen ja uusien käytäntöjen opettelu on vienyt noin kolme vuosikymmentä. Jätteiden lajittelusta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Yhä useammassa kerrostalossa ja rivitalossa on rivistö keräysastioita erilaisille jätejakeille ja myös omakotitaloihin on mahdollista saada keräysastioita esimerkiksi biojätteelle ja muoville. Varsinkin taajamissa keräyspisteet ovat muovia lukuunottamatta helposti saavutettavissa.
On havaittu, että huoli ympäristöstä ei korreloi yhdyskuntajätemäärän ja lajittelun kehitykseen. Sen vuoksi on tärkeää, että jätteiden lajitteluun velvoitetaan lainsäädännöllä. Esimerkiksi biojätteen keräily koskee yhä suurempaa joukkoa suomalaisia. Ensi vuonna biojätteen erilliskeräilyyn tulevat mukaan myös omakotitalot, jos ne sijaitsevat yli 10000 asukkaan taajamissa. Lapissa se tulee koskemaan Kemin, Keminmaan, Tornion ja Rovaniemen taajamia. Biojätteen keräysvelvoite omakotitaloille alkaa 1.7.2024. Lapissa biojätteen keräystä omakotitalolta voi jo nyt tiedustella yksityisiltä jätteenkuljetusyrityksiltä.
Biojätteen saaminen erilleen poltettavasta jätteestä on kannattavaa, sillä märkä bioaines palaa huonosti jätteenpolttolaitoksissa ja alentaa muunkin jätteen polttoarvoa. Biojätekeräilyn voi korvata kotikompostorilla, kunhan huolehtii kompostorista asianmukaisesti, ettei siellä synny metaania, joka on moninkerroin haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kompostoinnista tulee myös tehdä ilmoitus Residuumille. Lajittelemalla biojätteen erikseen voi säästää rahaa, sillä polttokelpoisen jätteen keräysastian tyhjennysväliä voi halutessaan pidentää 8 viikkoon. Kun lajittelee kaiken mahdollisen, ei poltettavia jätteitä juurikaan kerry.
Vaikka jätteiden lajitteluun liittyvää valistusta on tehty vuosikymmeniä, sekään ei riitä, jos pakkauksien kierrätysmerkinnät ovat puutteellisia. Kierrätykseen liittyvien merkintöjen tulisi olla helposti löydettävissä ja yksiselitteisiä. Muovien kierrätysohjeet voisivat olla havainnollisempia. Yritykset ovat vastuussa pakkausmerkinnöistä, mutta kuluttajienkin kannattaisi olla aktiivisia ja vaatia yrityksiltä toimenpiteitä. Tilan puute kodeissa ja erityisesti keittiöissä on toinen kierrätykseen liittyvä ongelma. Tähän tulisikin kiinnittää huomiota uusia taloja ja remontteja suunniteltaessa.
Vielä muutama vuosi sitten, kun keskusteltiin oppilaiden kanssa jätteiden lajittelusta, kuului usein kielteisiä kommentteja, että mitä se hyödyttää, kun lopulta jätteet päätyvät samaan kasaan. Harva tiesi ennestään, että jätteidenkuljetusautoissa on osastoja eri jätejakeille ja jätteet toimitetaan materiaalin mukaan niiden jatkojalostajille. Varsinkin alkuvuosina lajitellun jätteen laatu ei aina vastannut jalostajien toiveita ja harjoittelueriä jouduttiin toisinaan toimittamaan poltettavaksi. Huhut näistä epäonnistumisista lisäsivät epäuskoa lajittelun mielekkyyteen.
Oppilaiden kierrätystaidot ja suhtautuminen kierrätykseen heijastavat kotien asenteita. Olen pitänyt oppilaille työpajoja, joissa he ovat saaneet lajitella ison pussillisen erilaisia jätejakeita. Työpajoissa olemme kiinnittäneet huomiota materiaalien tunnistukseen, materiaalien jatkokäyttöön ja roskaamisen ongelmiin. On nähtävissä, että asenteet ovat muuttuneet. Yhä useampi oppilas kertoo ylpeänä, että heillä jätteet lajitellaan.
Kolmenkymmenen vuoden harjoittelun jälkeen onnistumme kierrättämään Suomessa 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Tämä on alle EU-maiden keskiarvon, joka vuonna 2020 oli 48 prosenttia. Lisäksi yhdyskuntajätteen määrä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana jatkuvassa kasvussa. Monessa EU-maassa jätteiden kokonaismäärä on kääntynyt selvään laskuun. EU-maiden tavoite on nostaa kierrätysaste kahdessa vuodessa 55 prosenttiin ja vuoden 2035 loppuun mennessä 65 prosenttiin.
Palvelualojen jätteet lasketaan mukaan yhdyskuntajätteisiin. Yrittäjät eivät saa viedä jätteitään RINKI-ekopisteisiin, vaan heidän on kustannettava jätteiden keräily itse. Viime kesänä voimaan tullut laki on velvoittaa yrittäjät lajittelemaan biojäteen, mikäli sitä syntyy yli 10 kiloa viikossa. Kuitu-, muovi- ja lasipakkausjäte on lajiteltava, jos sitä tulee yli 5 kiloa viikossa. Pienmetalli on lajiteltava erikseen, jos sitä syntyy viikossa yli 2 kiloa. Elintarvikeyritysten on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä.
Kierrätyshaluja olisi, mutta koska Lapissa pitkät etäisyydet tuovat haasteensa, ei kuljetusyrityksien palveluja ole saatavilla kuin vilkkaimpien reittien varsille. Yritykset voivat kuitenkin solmia kunnan kanssa sopimuksen, jos markkinaehtoiseen jätteiden kuljetukseen ei ole mahdollisuutta. Usein tällaiset sopimukset koskevat ainoastaan sekajätteen keräilyä. Laki kuitenkin velvoittaa pitämään yrittäjien ja kuntalaisten jätehuollon erillään. Olisiko kuitenkin järkevää hakea poikkeuslupaa syrjäseutujen jätehuoltoon, jolloin kuljetuksia yhdistämällä voitaisiin tehdä jätteiden lajittelu mahdolliseksi ja kohtuuhintaiseksi myös yrittäjille?
Maija Haase, varavaltuutettu Rovaniemellä