Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat
Viime vuoden tilinpäätöksestä löytyi paljon positiivista, ja saamme olla tyytyväisiä siihen, että meillä on tapahtunut runsaasti kehitystä hyvään suuntaan: esimerkiksi tuottavuus on Rovaniemellä koko talousalueella selkeästi parantunut – työssä olevien määrä on tällä vuosikymmenellä kasvanut n. 8 %, kun liikevaihto on samaan aikaan kasvanut lähes 35 %. Vähemmällä työntekijämäärällä tehdään siis selvästi enemmän rahaa. Tämä kertoo muun muassa siitä, että johtamisessa on onnistuttu ainakin vaikuttavuuden osalta. Myös työllisyyden kasvaminen ja sitä myötä arviolta 3-4 miljoonan kasvu verotuloissa viime ja kuluvana vuonna ilahduttaa. Olemme selvästi matkalla oikeaan suuntaan elinkeinoelämän ja yritysmyönteisyyden osalta. Tätä linjaa meidän tulee jatkaa ja kehittää vielä entisestään myös muuttuvan työelämän ja osaamisen tarpeet vahvemmin huomioon ottaen.
Huolta sen sijaan aiheuttaa se, että sairauslomien määrä on kasvanut, eikä vain vähän. 2017 kasvu oli 8% luokkaa. Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolopäivät aiheuttavat tätä nykyä reilusti yli 10 miljoonan kustannukset vuodessa ja ne ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana n. 2 miljoonaa euroa. Tätä ei voi laittaa pelkästään sisäilmaongelmien piikkiin; se olisi itsemme huijaamista ja vakavan ongelman vähättelyä. Sairauspoissaolot kielivät heikosta jaksamisesta ja työyhteisöjen ja yksittäisten työntekijöiden ongelmien lakaisusta maton alle odottamaan niiden purkautumista lopulta poissaoloina. Rovaniemen ongelmat vaikuttaisivat piilevän henkilöstövoimavarojen johtamisessa ja organisaatiokulttuurissa. Kaupunki ei ole onnistunut siirtymään nykyaikaan, jossa luottamus, positiivinen johtaminen ja työntekijän omaan osaamiseen ja voimavaroihin tukeutuminen ovat avaintekijöitä onnistuneeseen työhön ja työyhteisöön. Ollaksemme myös tulevaisuudessa houkutteleva työnantaja ja pärjätäksemme muuttuvan työn ja yhteiskunnan myllerryksessä, meidän täytyy kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden viihtyvyyteen ja jaksamiseen.
Vuonna 2017 suunnitelluista investoinneista toteutui vain 80%. Mikäli investoinnit olisivat toteutuneet suunnitellusti, tulos olisi ollut noin 4 miljoonaa heikompi. Olemme varmasti kaikki tietoisia siitä, että investointitarpeemme ovat räjähtämässä käsiin. Ongelmia on lykätty myöhemmäksi, ja nyt saamme niittää kylvämäämme. Ongelmien välttelemisen sijaan nyt on aika tehdä rohkeita päätöksiä kattavalla tiedolla niin, ettemme ole jälleen kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä tässä samassa tilanteessa.
Tilinpäätöksen luku 3.2 Ympäristötekijät herättää hämmennystä. Kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi hakeutunut Rovaniemi kuittaa tilinpäätöksessä ympäristötekijät ranskalaisilla viivoilla yhdellä sivulla. Viime vuoden tilinpäätöksessä kerrottiin, että “tilaliikelaitos valmistelee liittymistä seuraavaan energiatehokkuussopimuskauteen 2017-2025” – nyt saamme lukea, ettei kaupunki ole sitoutunut tälle kaudelle. Aiemmin raportoitu Ilmasto-ohjelma uupuu tämän vuoden tilinpäätöksestä kokonaan. Meillä on hieno kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 ja viime vuoden tilinpäätöksessä kerrottiin laajasti niistä tavoitteista ja jopa keinoista, joita liikenteen painopisteen siirtämisessä aiempaa enemmän yksityisautoilusta kohti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä käytettäisiin. Nyt tämän vuoden tilinpäätös toteaa vain: ”Keskustan liikenteen vyöhykejako on otettu Rovaniemen ydinkeskustan katujärjestelyiden kehittämisen yleissuunnitelmassa huomioon.” Koko Ympäristötekijät-luku on todella suppea ja täytyy todeta, että ryhmämme on pettynyt tapaan, jolla nämä tärkeät asiat on käsitelty tilinpäätöksessä. Jopa Rovaniemen viime aikojen lempilapsi, kiertotalous, käsitellään täysin yleistasolle jäävällä tyylillä.
Tämän vuoden ensimmäisestä osavuosikatsauksesta sanottakoon aiempien, hyvin kattavien puheenvuorojen jälkeen lyhyesti sen verran, että kaupunkikonsernille annettujen tavoitteiden toteutumiseen voi olla tyytyväinen. Osavuosikatsauksessa kuitenkin tulee jälleen konkreettisesti esille se, miten investointien hajoaminen käsiin vaikuttaa myös muuten niin positiiviseen konsernitalouteen. Huomiona täytyy mainita myös se, miten eri tavoin lautakuntien ja konsernin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen on kirjattu: kaipaisin lautakunnilta ja konsernilta tarkemmin ilmaistuja tietoja siitä, ovatko tavoitteet toteutuneet ja missä määrin. On hienoa, että tavoitteiden toteutumia kirjataan auki, mutta selkeyden vuoksi olisi hyvä ilmaista tavoitteiden seuranta myös yksiselitteisemmin, kuten tarkastuslautakunta on tehnyt.
Sitten arviointikertomukseen. Haluan alkuun todeta, kuinka tyytyväinen olen ollut tämän kuluneen vuoden aikana tarkastuslautakunnan työskentelyyn. Olemme käsitelleet tärkeitä asioita hyvässä hengessä tarttuen tiukasti ongelmakohtiin. Tuloksen olette kaikki toivottavasti lukeneet: vuoden 2017 arviointikertomus tuo esille sekä uusia, että jo useampana vuonna ja jopa valtuustokautena käsiteltyjä jatkuvia haasteita, joihin ei vieläkään olla kaupungissa riittävällä tarmolla etsitty ratkaisua. Toivon, että tarkastuslautakunnan esittämät kehitysehdotukset otetaan vakavasti niin kaupunginhallituksessa, lautakunnissa, kuin konsernissakin. Kehityskohteet painottuvat selkeästi kaupungin talouden hallintaan ja omistajaohjaukseen. Talouden ja rahoituksen asiantuntijuus päätöksenteossa on välttämätöntä taloutemme tasapainottamiseksi: päätöksenteossa tulee ottaa vahvasti huomioon taloudelliset vaikutukset, emmekä voi tehdä suuria päätöksiä ilman tutkittua tietoa näistä vaikutuksista. Arviointikertomus on hyvin jäsennetty kokonaisuus, jossa tuodaan selkeästi ja ymmärrettävästi esille havaitut ongelmakohdat ja teemat. Siksi toivon, että tähän asiakirjaan tutustutaan huolella, ja etenkin nyt tulevia laajoja investointitarpeita ajatellen sen kehitysehdotukset sisäistetään koko kaupungissa.
Näillä saatesanoilla vihreä valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2017 tilinpäätöksen sekä arviointikertomuksen 2017 päätösesityksineen ja merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Anna Suomalainen