Ryhmäpuheenvuoro § 121 Talousarvion osavuosikatsaus, Vihreä Liitto rp. Jorma Kuistio
Arvoisa puheenjohtaja ja muut läsnäolijat
| Edelliset puhujat ovat puhuneet auki suurelta osin Osavuosikatsauksen pohjalta avautuvan suuren kuvan. Haluan kiinnittää huomiota pariin mielestämme tärkeään seikkaan.
Terveysperusteisten poissaolojen määrä jatkaa kasvuaan. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 7 % ja nyt vauhti vain kiihtyy, kasvua on kuluvana vuonna 8 % (ja mm. koulupalveluissa 21 %). Erityisen huolestuttavaksi ja merkittäväksi tämän suhteellisen kasvun tekee se, että absoluuttisesti se tarkoittaa vielä suurempaa kasvua poissaolopäivissä ja niiden aiheuttamissa kustannuksissa. Osavuosikatsauksessa kerrotaan samalla työhyvinvoinnin laskeneen merkittävästi. Tulos ennustaa sitä, että terveysperustaisten poissaolojen määrä tulee edelleen kasvamaan, sillä asiaa koskevat tutkimukset kertovat työhyvinvoinnilla olevan suoran vaikutuksen sairauspoissaoloihin. Mitä paremmin työntekijät viihtyvät töissä, sitä vähemmän he ovat sairauslomilla. Ja päinvastoin. Jotain on pahasti pielessä. Onkohan kyse vääränlaisesta työnantaja-asenteesta? Mitä siitä kertoo esimerkiksi se, että kaupungin työntekijät eivät voi tehdä työterveyshuollosta vastaavan Lappicaan ajanvarausta sähköisesti toisin kuin muiden työnantajien työntekijät. Tämä siitä syystä, että kaupunki on näin Lappicaa ohjeistanut. Mistä muusta tässä on kyse kuin epäluottamuksesta henkilöstöä kohtaan? Vai miksi kaupunki ei halua tehdä ajanvarausta helpoksi ja yksinkertaiseksi? Vai onko kyse siitä, että on pyritty ja toteutettu tavoitetta: ”Työterveyshuollon kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta”. Jos näin, voi sanoa, että hölmöläisten säästöltä kuulostaa. |
Merkille pantavaa on, ettei kesäkuussa käsittelyssä olleessa Henkilöstöraportissa 2016 ja sitä koskeneessa henkilöstöpäällikön esittelyssä otettu minkäänlaista kantaa siihen, kuka vastaa henkilöstön hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Kysyttäessä asiaa esitellyt henkilöstöpäällikkö esitti, että vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille henkilöstön jäsenille. Joo, näinhän se tietenkin on, mutta oikeasti se tarkoittaa sitä, ettei asiaa oteta vakavasti.
Samalla tavalla, toistamatta nyt sen enempää itseäni, voi todeta, ettei henkilöstöpolitiikassamme suhtauduta alkoholin aiheuttamiin terveysongelmiin niiden vaatimalla vakavuudella. Sehän on kaikkien selvitysten mukaan yksi keskeisimmistä työkykyä alentavista tekijöistä. Ja miten nämä liittyvät tähän osavuosikatsaukseen? Siten, että heikentyvä työhyvinvointi ja lisääntyvät terveysperusteiset poissaolot maksavat rutosti. Terveysperusteisissa poissaoloissa on kyse 16 000 000 € vuosittaisista kustannuksista.
Kaupungin asukasluvun kehitys on pysähtynyt. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä näin käy aina silloin, kun Suomen talous on kasvussa. Se on kuitenkin seikka, joka on jatkossa huomioitava niin vuosittaisia talousarvioita laadittaessa kuin myös erilaisia investointikohteita mietittäessä. Tämä koskee luonnollisesti vaikkapa kouluverkkoa: On esimerkiksi vastuutonta, että meillä on poliitikkoja, jotka vaativat kolmen alakouluopetusta antavan koulun säilyttämistä Saarenkylässä, vaikka kaksikin niistä on alle kuljetusmatkan päässä kaikista alueen lapsista ja kaikki alueen lapset sopisivat hyvin pienillä lisäinvestoinneilla kahteen kouluun. Samalla tavalla on vastuutonta se, että kaupunginhallitus elättelee toiveita kahden uimahallin rakentamisesta ja ylläpidosta, kun yksikin tulee maksamaan todella paljon. Meidän poliitikkojen on uskallettava tehdä oikeita päätöksiä joka tarkoittaa ennen kaikkea toimivia, lähellä olevia palveluita kaupunkilaisille, mutta toiseksi myös tarpeettoman tuhlaamisen torppaamista.
Investointeihin ja peruskorjauksiin liittyen on vielä nostettava ikävänä asiana esille Tilaliikelaitoksen investointien kustannusten kasvu 3,45 m€:lla. Kyseessähän on yli 20 % ylitys Tilaliikelaitoksen investointimäärärahoissa. Ja kyllä, yllätyksillähän tämä selitetään, mutta jotenkin tuntuu, että aina näitä yllätyksiä riittää ja löytyy. Olisipa jonain vuonna niin, että suunnitelmat ja laskelmat olisi edes talousarviovuotta ajatellen tehty riittävän tarkasti.
Investointeihin liittyen on todettava Kai Väistön esille nostama koulujen uudisrakentamisen pysähtyneisyys vuodesta 1992 vuoteen 2016. Eihän itsetarkoitus ole rakentaa uusia kiinteistöjä, päinvastoin, tavoite tulee olla kiinteistöjen ylläpito niin hyvällä tasolla, ettei uudisrakentamista tarvita. Onhan meillä tehty mittavia peruskorjauksia mm. Rantavitikalla, Saaren koululla ja Korkalovaarassa.
Osavuosikatsauksesta löytyy kuitenkin myös positiivisia kohtia. Vaikuttaa siltä, että asukkaita on pyritty kuulemaan aiempaa enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa päätöksentekoa ja strategioiden laatimista. Ehkä valoisin asia on nuorisotyöttömyyden yli 20 % ja pitkäaikaistyöttömyyden lähes 20 % lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Myönteistä on myös se, että talousarvio on toteutumassa ennakoitua paremmin. Voi ennustaa, että huomattavasti ennakoitua paremmin kehittynyt verorahoitus tulee kasvamaan seuraavana vuonna 2018 edelleen selkeästi nousujohtoisena, sillä kaupungissa on myönteistä ”pöhinää”: matkailu kasvaa, yritysten määrä ja etenkin niiden vienti kasvaa, Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ennustetaan tuovan tänne merkittäviä kokoontumisia, rakentaminen on jopa hybristilassa. Tilanteemme ei siis ole niin huono kuin synkimmissä ja varovaisimmissa puheenvuoroissa annetaan ymmärtää.
Päinvastoin, jos kriteeriksi otetaan vertailu muihin Suomen kuntiin tai vaikka vertailukuntiinkin, tilanteemme on ihan hyvä. Siksi varovaisuusperiaatteeseen pohjaavassa kamreeriajattelussa on olemassa pehmentämisen varaa ja voimme tehdä rohkeita, tulevaisuuteen suuntaavia päätöksiä vajaan kuukauden päästä pidettävässä talousarviovaltuustossa. Toivottavasti voimme tämän lisäksi sitoutua yhdessä tehtävällä valtuustosopimuksella siihen, että hoidamme liian tiukan talousajattelun aiheuttaman uudisrakentamistarpeen ja kiinteistöjen korjausvelan kuntoon.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio