Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kaupunkilaiset
Käsittelyssä oleva Ympäristöraportti 2015 on suurelta osin mukavaa luettavaa. Uusi raportti kertoo monista positiivisista tuloksista ja niiden lisäksi uusista, jatkossa tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa ympäristöstämme ja vaikutuksistamme siihen. Joitakin asioita haluan minäkin nostaa esille.
Olemme hakeneet FISU –verkoston jäseniksi, muttemme vielä päässeet. Onko siitä mitään tietoa, miksi emme. Onko kyseessä jokin omiin toimiimme liittyvät puutteet, jotka aiheuttava sen, ettei meitä ole toistaiseksi hyväksytty?
Raportin s. 4 todetaan kasvihuonepäästöjemme laskeneen 2011 – 2014 3 %, mutta on todettava, että samaan aikaan myös taloudellista tilannetta indikoiva työttömyys on kasvanut myös 3 %. Onko päästöjen lasku siis vain seurausta siitä, ettei rovaniemeläisillä ole varaa tuottaa päästöjä?
Napapiirin energiassa tehdyt toimenpiteet puhtaamman ja huomatkaa, että samalla muuten taloudellisemman energian tuotantoon ovat hienoa luettavaa. Yhtiössä on tehty hyvää työtä ja toivottavasti tässä kokouksessa tuolle työlle osoitetaan arvostusta luottamalla yhtiön johtoon antolainan myöntämisen muodossa. Tässä vaiheessa on hyvä tilaisuus kiittää kohta tehtävänsä jättävää toimitusjohtaja Tykkyläistä. Jos joskus olen ollut epäileväinen joissain hänen toimintaansa liittyvissä asioissa, en ole enää. Toivottavasti seuraaja täyttää suuret saappaat.
Rovaniemeläiset lapset asuvat tunnuslukujen mukaan lähellä päiväkotia, mutta koulujen osalta on parissa vuodessakin tapahtunut yllättävän suuri muutos eli koulumatkat ovat pidentyneet ainakin 800 oppilaalla. Tätä trendiä ei voi missään mielessä pitää toivottavana ja koululautakunnan toivoisi kiinnittävän asiaan huomiota kouluverkkoratkaisuja pohtiessaan.
Käyttöön tulevan KEKO-laskuri vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Näin ympäristöasioista kiinnostuneelle maallikolle kaavoituksen ympäristövaikutuksien arviointi on vaikeaa. Sitä tulee keskityttyä ehkä liian pintapuolisiin asioihin. Odotamme KEKOa innostuneena.
Taulukkoa 4 sivulla 22 jäin ihmettelemään. Mitähän merkityksellistä tietoa se meille antaa? Veden, sähkön ja lämmön ominaiskulutus on kuulemma joskus menneellä vuosikymmenellä laskenut. Huhuu!
Pyöräilyverkostosta puhuttaessa kerrotaan, että verkon pituudella pyritään edistämään ympäristöystävällistä liikkumista. Silläkin on varmaan merkityksensä, mutta enemmän kunnianhimoa pyöräilyn edistämiseen tulisi, jos myös verkoston laatuun kiinnitettäisiin huomiota. Tänä keväänä tuntuu, että pyörätiet ovat suorastaan romahtamassa: päällysteettömiä kuoppia, leveitä halkeamia, vaarallista epätasaisuutta, loppuun asti saattamattomia katutöitä, … Työmatkapyöräily on erinomainen terveyden ylläpitäjä, mutta kynnys aloittamiseen voi olla kiinni olosuhteista.
Joukkoliikenteen kohdalla olisi voinut olla maininta siitä, että bussireittejä ollaan uudistamassa.
Kenties suurimpana yksittäisenä ongelmana ympäristövaikutustemme kannalta on tällä hetkellä Alakorkalon jäteveden puhdistamo. Pilaamme koko ajan Kemijokea päästämällä sinne puoli miljoonaa tonnia rehevöittävää typpeä ja samalla suuret määrät kemikaaleja, taudinaiheuttajia ja huume- ja lääkejäämiä. Tämän seurauksethan on luettavissa vesistöjen tilaa kuvaavasta raportin osasta. Vesistöt ovat kaupungista ylävirtaan pääosin hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa. Kaupungista alavirtaan kunto on vain välttävä. Kun tiedon Alakorkalon jäteaseman kunnosta yhdistää tähän tietoon Kemijoen vesistön tilasta, tympäsee lukea kevyttä heittoa siitä, että Kemijoen tila olisi kiinni joen rakentamisesta. Onhan jokea rakennettu Rovaniemen pohjoispuoleltakin. Toivoisi, että tulevaisuudessa oma vastuumme tunnustettaisiin myös ympäristöraportin päivityksessä.
Vihreä valtuustoryhmä ottaa tämän aiemmasta positiivisesti kehittyneen ympäristöraportti tyytyväisenä tiedoksi.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio