Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkamiehet sekä lehteriyleisö
Käsittelyssä oleva Kaupunkistrategia 2030 näyttää päälle päin hyvin valmistellulta ja pohditulta. Kun sen lukee läpi hieman analyyttisemmin, siitä on löydettävissä jonkin verran huomautettavia kohtia.
Ensimmäiseksi kiinnittyy huomio meille useaan kertaan esitettyyn ympyräkaavioon strategian alussa. Siinä on tarkoitus esittää tiiviisti niin kaupunkistrategian arvot, sisältö kuin myös jossain määrin sen rakennekin. Muutamaan kertaan olemme yrittäneet nostaa sinne mukaan ympäristöarvoja. Niitä ei kuitenkaan tähän käsittelyssä olevan version visualisointiin ole sisällytetty, joka kertonee kaupunkistrategian painotuksista enemmänkin. Kun ympyrämallia tutkii ajatuksella strategian läpilukemisen jälkeen, se avautuukin selkeästi sujuvaa toimintaa ja taloudellisuutta korostavana, muut arvot ja ihanteet unohtavana mallina. Ainoana muita arvoja esille tuovana kohtana voikin pitää hyvinvointierojen kaventamiseen viittaavaa kohtaa.
En puutu tässä niihin kohtiin, joihin ei ole erityistä huomautettavaa. Ensimmäisenä huomautuksen ansaitsevana kohtana haluan nostaa esille sivulla 2 mainitun ”Koulutuksen”. Ainoa tavoite tahi mittari, joka edes väljästi viittaa koulutukseen, liittyy sekin lähinnä II-asteen ja korkea-asteen verkottumiseen muiden sektoreiden kanssa. Kaupungin strategisissa tavoitteissa ei millään lailla huomioida ylivoimaisesti suurinta koulutuksen sektoria, varhaiskasvatusta ja perusopetusta eikä juuri myöskään yleissivistävää lukio-opetusta. Ajatus lienee, ettei niiden osalta tarvitse asettaa mitään tavoitteita eli etteivät ne niin kovin tärkeitä ole.
Erityisen positiivisena panemme merkille sivulla 7 olevan tavoitteen Rovaniemestä ”monikulttuurisena ja avoimena yhteisönä”. Näin siksi, että tutkitusti avoimet ja monikulttuuriset yhteisöt ovat niitä, jotka globaalissa maailmassa menestyvät. Edellytämme samalla myös kaupunginhallitukselta toimintaa, joka edesauttaa monikulttuuristumista. Kaupunginhallitushan toimi toisin päättäessään pienentää vastaanotettavien pakolaisten määärää puoleen entisestä. Ensi vuodeksi odotamme määrän nostamista ainakin entiselle tasolleen. Strategiaa toteuttavien ohjelmien kohtaan olisi muutenkin voinut tuon valtuuston hyväksymän ”Kotouttamisohjelman”.
Kestävä talous käsitetään kaupunkistrategiassa varsin kapea-alaisesti. Toisinkin voisi olla, siinä voisivat painottua pelkkien taloudentunnuslukujen ohella eettiset ja ekologiset seikat, arvot. Tämä osuus kuvaakin ehkä konkreettisimmin niitä arvoja, joista mainitsin tuossa alussa. Erityisesti olisimme toivoneet energiankäyttöön ja –tuotantoon liittyvien tavoitteiden nousemista esille. Nyt ne ovat piilotetut kestävän kehityksen indikaattoreihin
Sitten tullaan kohtiin ”Yritysten kilpailukyky” ja ”Asukkaiden hyvinvointi”. Näissä kohdin tuntuu, että joko strategian laadinnasta on loppunut puhti tai on tullut kiire tai jotain muuta kummallista on sattunut. Usean kohdan osalta ei edes lähtötilannetta ole saatu kirjatuksi strategiaan ja vielä useammin tavoitteen toteutumista osoittavat tavoitetilat on jääneet kirjaamatta. Miten vaikkapa mittarina voi olla ”Laitoshoidon ja avohuollon osuuden suhde”, jos ei tiedetä, mikä se on nyt ja minkä sen toivotaan olevan tulevaisuudessa? Mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan? Suhde? Läheinen? Hierarkinen? Matemaattinen? Mikä?
Tai sitten, miten mitataan kohtaa ” Kaupunkikonsernin työyhteisöissä panostetaan osaamisen uudistumiseen ja työhyvinvointiin”? Kaiken toiminnan onnistumisen osalta on kuitenkin kyse erittäin keskeisestä välillisestä tavoitteesta. Strategian tavoitteita lienee varsin vaikea saavuttaa, ilman tätä työntekijöihin liittyvää tavoitetta. Mutta sille ei ole edes keksitty mittaria ja tavoitetilaa, joita voisi edes yrittää saavuttaa. Tuntuukin siltä, että ko. kohta on heitetty strategiaan vain siksi, että sen kuuluu olla siellä.
Entä sitten kohta ”Viihtyisä elinympäristö”? Siellä on erittäin hyviä ja kannatettavia tavoitteita. Useimmille niistä ei ole kuitenkaan osattu asettaa lähtö- tai tavoitetilaa. Ja mittareihin on kuitenkin nostettu väestömäärän kasvu. Kun lukee s. 18 ko. kohdan tavoitteet on ainakin meille vaikeaa mieltää, miten väestömäärän kasvu liittyy millään tavalla näihin viihtyisää elinympäristöä indikoiviin tavoitteisiin. Ja miten se niitä mittaa? Silti sen osalta on asetettu varsin tarkat tavoiteluvut. Sen sijaan sille , miten viihtyisäksi asukkaat oikeasti kokevat asuinympäristönsä, ei ole asetettu tavoitteita eikä mittareita. Eikös se ole juuri se tärkein kysymys tällä kohtaa? Viihtyisyydestähän tässä puhutaan, ei esim. kaavoitukseen tehokkuudesta.
Olemme ymmärtäneet, että tarkoitus oli päivittää tätä strategiaa neljän vuoden välein. Mielestämme monestakin syystä ryhmäpuheenjohtajien kokouksessa neuvoteltu päivitys kahden vuoden sisään on perusteltu. Edellytämme, että seuraava versio on laadittu huomattavasti tätä käsittelyssä olevaa pieteettisemmin. Ehkä myös laajempiin linjoihin pitäytyvä ja vähemmän yksityiskohtiin paneutuva lähestyminen olisi tällaisessa suuria linjoja vetävässä asiakirjassa oleellinen. Tänään käsittelyssä olevassa strategiassa on ehkä tarpeettoman paljon yksityiskohtiin menevää täsmällistä faktaa. jota loppujen lopuksi ei kuitenkaan ole saatu kootuksi kaikkiin kohtiin. Siinä on toisaalta liian vähän sellaista yhteiseen visioon tähtäävää strategista synteesiä, jota siltä olisi toivonut. Ehkä lopputuotoksena strategian kirjoittaminen tekstiksi olisi tuonut tämän synteesiin pyrkivän tavoitteen käsittelyssä olevaan laatikkomallia paremmin. Tarkemmat tavoitteet lukuineen voisi sisällyttää erilaisiin Kaupunkistrategiaa täydentäviin asiakirjoihin
Harmittelemme sitä, että kaupunkistrategian valmistelussa keskeisellä sijalla ollut Tarja Saarelainen on joutunut tekemään työnsä kovan paineen ja kiireen alla. Muutaman kuukauden lisäajalla hän olisi päässyt kokoavassa työssään varmasti valmiimpaan lopputulokseen.
Kannatamme Liisa Ansalan tekemää muutosesitystä. Näillä saatesanoilla vihreä valtuustoryhmä hyväksyy käsittelyssä olevan Kaupunkistrategia 2030 –asiakirjan.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio