Kuntien kulttuurilain (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019) mukaisesti, kunnan tulee edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Laissa todetaan myös kunnan velvollisuus kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja käyttöä mahdollistavana tekijänä.
Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimijat, alan asiantuntijat, ammattilaiset ja kaupunkilaiset ovat jo usean vuoden ajan kokeneet, että kaupungin kulttuuripalveluista puuttuu matalankynnyksen kulttuurikeskus, jossa voitaisiin vaalia, edistää ja kehittää keskitetysti rovaniemeläistä taide- ja kulttuurikenttää. Rovaniemellä kulttuurikeskuksen tarve on noussut esiin useita kertoja viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vuonna 2009 Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys on tehnyt selvityspyynnön Mahdollisuuksien Talo-nimiselle tilalle. Vastaavasti 2016 kulttuuritoimijat ovat toimittaneet valtuustolle adressin kulttuurikeskusta vastaavan tilan tarpeesta kaupungissamme.
Vastaavanlaisia sosiaalisin painotuksin rakentuneita kulttuurikeskuksia löytyy useista pienemmistä ja suuremmista kaupungeista, joissa kokemukset ovat lähes poikkeuksetta positiivisia kysyttäessä niin kulttuurialan toimijoilta, järjestöiltä ja päättäjiltä kuin palveluita hyödyntäviltä kuntalaisiltakin. Esimerkiksi Ylöjärvellä on hiljattain kunnostettu 200-vuotias talovanhus palvelemaan kaupunkilaisten tarpeita ja samalla on saatu säilytettyä tärkeä osa paikalliskulttuuria rakennusperinnön muodossa (kts. Vanha Räikkä, Ylöjärvi). Tampereen kaupunki puolestaan tarjoaa tyhjillään olevia rakennuksiaan kulttuuritoimijoiden käyttöön kaupunkikulttuuria elävöittääkseen. Fyysiset kulttuurikeskukset ovat todistetusti madaltaneet kulttuuritoimintojen järjestämisten ja toimintoihin osallistumisen kynnystä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettavissa rahoitusta kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitetun kulttuuritoimintaa varten tarvittavan tilan perustamishankkeisiin
Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää, mikä tila voitaisiin valjastaa kuntalaisten kulttuurisia oikeuksia palvelemaan ja edistämään kaupunkimme taide- ja kulttuurialan ammattilaisten yhteistyötä. Löytyykö kulttuuritila esimerkiksi Moden tai Kansalaistalon välittömästä yhteydestä tai läheisyydestä, jostakin vanhasta rakennuksesta tai käynnistetäänkö kaupungin kulttuuritoimijoita yhteen tuovan tilan suunnittelu Sairalaaniemeen? Eri toimijoita yhteen tuova kulttuuritila vahvistaisi rovaniemeläisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ja siten myös kaupungin veto- ja pitovoimaa