Rovaniemen Vihreät ry ja Rovaniemen Vihreä valtuustoryhmä jättivät Lapin liitolle alla olevan muistutuksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Olemme perehtyneet Lapin Liiton johdolla valmisteltuun maakuntakaavaehdotukseen, joka on erittäin laaja ja monen eri intressiryhmän yhteistyön tulos. Maakuntakaavaehdotus on kiitettävän informatiivinen, mutta monilta kohdin kysymyksiä herättävä kokonaisuus. Annamme Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen seuraavat muistutukset.

Lappi-sopimus 2022 – 2025 ohjaa maakunnan kehittämistä ja siten myös maakuntakaavoitusta. Lappi-sopimuksessa mainitaan yhtenä toimenpiteenä: ”Kemijoen ekosysteemin ennallistamiseksi edistetään vaelluskalojen palauttamista tukemalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista Kemijoen voimalaitoksilla”. Lapin liiton valtuuston hyväksymän Lappi-sopimuksen tahto ei edellä mainitussa asiassa toteudu maakuntakaavaehdotuksessa. Pyydämme lisäämään varaukset luonnonmukaisille ohitusuomille Kemijoen voimalaitosten yhteyteen.

Rakennetun ympäristön sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden väliin tulee varata riittävän laajoja vihervyöhykkeitä. Maakuntakaavaan on merkitty vihreillä kaksisuuntaisilla nuolilla ekologinen yhteystarve tai viheryhteystarve, mutta nämä merkinnät ovat muiden kaavamerkintöjen päällä tai alla. Maakuntakaava on pohjana yleis- ja asemakaavatyölle ja merkintöjä voidaan tulkita niin sanotusti muita asioita, kuten taloudellista tuloksellisuutta, painottaen. On vaarana, että luonnon elinvoimaisuus ja monimuotoisuus turvaaminen ja lisääminen jää silloin vähemmälle huomiolle.

Pohjavesialueilla ei tule sallia laajamittaista maa-ainesten ottoa, maan eikä rakennus- ja purkujätteiden läjitystä.  Myöskään vesistöjen läheisyydessä ei tule sallia rakennus- ja purkujätteiden läjitystä, jotta sulamisvesien mukana ei päädy kasveille ja eläimille haitallisia aineita vesistöihin. Miten taataan puhtaan pohjaveden riittävyys tulevaisuudessa? Onko tehty kokonaiskartoitusta puhtaan pohjaveden riittävyydestä huomioiden, että kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan merkittävästi?

Kaavaselostuksessa (päivätty 10.12.2021) esitetään Tilastokeskuksen ennuste, jonka mukaan väestökehitys on vuonna 2035 noin 66 000 henkeä mutta Rovaniemen kaupungin kaavoituskatsauksessa on esitetty, että kaupungin tavoitteena on 70 000-80 000 asukasta vuonna 2035. Maankäytön suunnittelulla halutaan mahdollistaa jopa 100 000 asukkaan sijoittuminen Rovaniemen kaupungin alueelle, mikä tulee huomioida myös pohjaveden varaamisessa.

Kaivostoiminnan kaavoitussuunnittelussa tulee ehdottomasti huomioida kaivosten aiheuttamat muutokset pohjavesien laadullisiin sekä määrällisiin muutoksiin. Esimerkiksi kaavoituksessa esitetyn Suhangon kaivoksen lähellä sijaitsee useita pohjavesialuetta. Mikäli vedenhankintaan käytettävät pohjavesialueet asetetaan kaavoituksella kaivoksen ympäristövaikutusten vaikutusalueelle ja talousveden laatu vaarantuu, on jo kaavoitusvaiheessa osoitettava vastuutaho korvaamaan vaihtoehtoisen vedenhankinnan järjestämisen kustannukset sekä pohjavedestä riippuvaisten maaekosysteemien katoaminen.

Kaavamääräykset

Kaavamääräyksiin on lisättävä:

  • Pinta- ja pohjavesien vesien suojelusta tulee huolehtia kaikilla alueilla.
  • Rannansuuntainen kulkuyhteys on turvattava alueiden käytön suunnittelussa.
  • Patojen ja voimalaitosten yhteyteen on suunniteltava ja rakennettava kalan kulun ja lisääntymisen mahdollistavat luonnonmukaiset ohitusuomat. Tämä on huomioitava myös viranomaistoiminnassa.

 

 Aluevaraukset:

 

  1. Ekologinen vesiyhteyden merkintä (sininen viiva ja kaksisuuntainen nuoli). Voimalaitos- ja muiden patojen yhteyteen on lisättävä kaavamerkintä myös kaavakarttaan.

 

  1. EN 2218 (Sierilä) tulee poistaa, koska sen lupa on jo rauennut. Korkein hallinto-oikeus on todennut päätöksessään KHO 2017:87, että ”rakennustyöhön on ryhdyttävä viimeistään neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.” Lisäksi Sierilä uhkaa Jokkavaaran ja Tahtamavaaran pohjavesimuodostumia sekä Ounasjoen natura-aluetta. EU:n vesipuitedirektiivi kieltää heikentämästä vesistön tilaa ja Sierilän voimalaitoksen rakentaminen tuhoaisi alueen luontoarvot ja vaelluskalojen lisääntymisalueet. Kansallinen kalatiestrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012) on asettanut Kemijoen vaelluskalojen palauttamisen yhdeksi kärkikohteistaan ja Sierilän voimalaitos estäisi osaltaan strategian toteutumista.

 

  1. V Kemijoki (Vanttauskoski-Ounasjoensuu) – Perusteena on alueen virkistyskäyttö. Kehittämisperiaatteisiin sisältyy ekologinen ympäristövirtaama, eliöiden elinympäristöjen kunnostaminen sekä vaelluskalakantojen luonnollinen lisääntyminen. Kestävä jääkansi talvella mahdollistaa virkistyskäytön ja matkailupalvelut.

 

  1. Isoaavan teollisuusalue: T (TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE) merkintä tulee poistaa Isoaavan suolta. Suolle kaavoittaminen ja rakentaminen ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti järkevää. Teollisuusaluetta voisi sen sijaan jatkaa rautatien eteläpuolella Imarin suuntaan. Isoaavan suo sisältää useita merkittäviä luonnonarvoja ja siksi se tulisi merkitä V tai MU-merkillä ja säilyttää ennallaan mahdollista suojelukäyttöä varten. Mikäli alue merkitään muulla kuin V- tai MU-merkillä, tulee alueella tehdä kattavat linnusto- ja luontoselvitykset. Isoaavan suo on Korkalovaarassa ja lähialueilla asuvilla merkittävä marjastus- ja virkistyskohde. Suo on tärkeä myös muuttolinnuille ja alueella pesiville linnuille.

 

  1. Rovaniemen puutavaraterminaalia (L 1641) ei tule sijoittaa Isoaavalle. Suolle rakentaminen ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti järkevää. Myös Rovaniemen kaupunki on ottanut kantaa terminaalin siirtämiseen. Terminaali tulee sijoittaa jo maakuntakaavassa Mustikkamaalle, rautatien eteläpuolelle, olemassa olevan ja jo rakennetun teollisuusalueen kylkeen.

 

  1. Kuolajoen allasalue tulee merkitä V-alueeksi (165 hehtaaria)

 

  1. Korkalovaara on merkitty maakuntakaavassa kokonaan taajamatoimintojen alueeksi. Korkalovaarassa on E1836 erityisalue, jossa on pohjavesialueella ns. Keisarinlähde. Alue tulee merkitä V-alueeksi vaaran laidalta suolle saakka.

 

  1. Koko Pöyliövaara tulee säilyttää lähivirkistysalueena V, samassa laajuudessa kuten se voimassa olevassa maakuntakaavassa on merkitty. On kyseenalaista osoittaa rakentamista aikaisemmassa maakuntakaavassa suojeltaviksi osoitettujen pohjavesialueiden päälle. Lisäksi miltei koko Pöyliövaaran laajuudelle osoitettu taajamatoimintojen alue pilkkoo virkistysalueen yhteyden MU 6017 merkittyyn maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Pöyliövaara on kokonaisuudessaan Rovaniemeläisten elintärkeä lähivirkistysalue, jolle on kasva tarve. MU-merkinnän lisäksi alueelle tulee sallia vain virkistystä palveleva rakentaminen merkinnällä V. Lisäksi taajamatoimintojen alue peittää alleen ph (PORONHOIDON KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE/KOHDE/AITA) merkityn paikan, joka vanhassa kaavassa on solahtanut V-alueen sisään. Pöyliövaaran V-alueen kaventaminen pienentää myös viheryhteyksien toimivuutta ja heikentää luonnon monimuotoisuutta.

 

  1. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu tieliikenteen yhteystarve Rovaniemellä Pöyliövaaran alueelle merkinnällä mt/yt tulee poistaa. Myöskään Rovaniemelle osoitetulle Kemijoen ylittävälle sillalle ja sen sisältävälle Oijustien jatkeelle ei ole tarvetta, kun Pöyliövaara säilytetään V- ja MU-merkittyinä alueina. Uutta mh/yt yhteystarvetta, joka kiertäisi Pöyliövaaran takaa, perustellaan kaupungin kasvusuunnalla. Kaupunki omistaa maa-alueita Paavalniemen ja Pöyliövaaran suunnasta hyvin vähän. Kasvusuunta ei ole realistinen.

 

  1. Kannatamme Rovaniemen kaupunginkin lausunnossaan kannattamaa, Lapin ELY-keskuksen teettämän selvityksen mukaista vaihtoehtoa Valtatie 4 linjaukselle Hirvas-Alakorkalo. Linjaus parantaisi asumisen edellytyksiä Kemijoen ranta-alueilla ja mahdollistaisi tehokkaammat logistiset järjestelyt nykyisellä teollisuusalueella.