Rovaniemen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Tarvainen vastaa Lapin Kansan kysymyksiin: Onko Rovaniemen kaupungin johtaminen rikki?
Onko Rovaniemen kaupungin johtaminen rikki?
Mielestämme johtaminen ei ole rikki. Rovaniemellä on haasteita ja ongelmia, mutta uskomme, että ne voidaan selvittää ja korjata. Avoimuus ja tasapuolisuus on tärkeää, ja vihreät haluavat edistää niitä myös hallinnossa.
Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä on oltu huolissaan demokratiasta ja sen toteutumisesta, liittyen tähän toimivaltajakokysymykseen. Mielestäni demokratian tilasta voi perustellusti olla huolissaan, mutta tässä asiakysymyksessä en tätä huolta jakanut. Sen sijaan esitin toiveeni, että käyttäisimme vähintään yhtä paljon tarmoa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattamiseen. Viime keväänä julkaistu OECD:n luottamusraportti paljasti, että suomalaisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on erittäin alhainen. Havainto nimettiin ”suomalaisen osallistumisen paradoksiksi” – yleensä suuri luottamus instituutioihin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Näin on muissa Pohjoismaissa, muttei Suomessa: täällä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskoo alle kolmasosa väestöstä.
Yhä kasvava joukko suomalaisia kokee, ettei edustuksellinen demokratia nykymuodossaan välitä heidän toiveitaan ja huolenaiheitaan tarpeeksi tehokkaasti päätöksentekoon. Toivoisin, siis että hallintosäännön jatkovalmistelussa voitaisiin lisätä kansalaisosallistuminen muotoja osana edustuksellista päätöksentekoa. Itse ajattelen, että tässä on yksi isoista haasteista, joihin meidän politikkojen tulisi keskittyä.
Toimiiko kaupungin virkajohdon ja luottamusjohdon yhteistyö päätöksenteon valmistelussa?
Pääsääntöisesti kyllä, vihreät ovat päässeet hyvään vuorovaikutukseen viranhaltijoiden kanssa. Valmisteluvaiheessa pitäisi kuitenkin vielä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että kaikkien ryhmien perustellut esitykset otetaan yhtä vakavasti. Toivoisimme Rovaniemellä nyt myös kykyä ottaa tämän ajan laajat globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon, huomioon kaikessa päätöksenteossa. Kunnilla on merkittävä rooli ilmastotyössä, koska niissä tehdään päätöksiä energiaratkaisuista, hankinnoista, palveluverkosta ja maankäytöstä ja toivoisimme että luontoarvot painaisivat näissä tarkasteluissa vahvemmin.
Valmisteluun liittyen esitin seuraavanlaisen toiveen puheenvuorossani liittyen hallintosääntöuudistukseen: ”Lopuksi haluaisin esittää toivomuksen kaikille kollegoille täällä valtuustossa: muutosesitykset tulevat usein hyvin lyhyellä varoitusajalla, jolloin on todella vaikea taata, että valtuutetut tekevät tietoon perustuvia päätöksiä ja pystyvät punnitsemaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Tiedostan hyvin, että teemme kaikki tätä työtä muiden toimien ohella ja itsekin usein laadin muutosesityksiä yön hiljaisina tunteina juuri ennen kokousta, joten ymmärrän hyvin ne syyt, miksi muutosesitykset tulevat hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tämä toimintapa ei kuitenkaan ole ihanteellinen ja toivoisinkin, että yrittäisimme siirtyä siitä kohti ennakoitavampaa ja parempaa päätöksentekoa takaavaa toimintaa. Toivon myös, että vaikka näkemykset ovat erilaisia, toimisimme täällä valtuustossa, sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla toisia arvostaen. Kuunteleminen on meille päättäjille joskus varsin vaikeaa, eikä sosiaalisen median toimintaympäristö varsinaisesti palkitse ymmärrykseen pyrkivästä ja sovittelevasta tyylistä vaan helposti eniten tykkäyksiä saa kärkevät ja henkilöön menevät kommentit. Meillä on paljon vaativia päätöksiä tehtävänä ja niiden tekemiseen me tarvitsemme luovuutta, ratkaisuorientoitunutta mieltä ja yhteistyötä. Minusta me ollaan tässä onnistuttukin varsin hyvin ja toivon, että jatkamme yhteistyötä samalla hyvällä sykkeellä. ”
Onko tähän yhteistyöhön tullut muutoksia uuden kaupunginjohtajan aikana?
Meillä ei ole ollut lautakunta- ja hallituspaikkoja edellisellä kaudella. Valtuustoryhmämme on kuitenkin ollut iloinen uuden kaupunginjohtajan aktiivisesta ja yhteistyöorientoituneesta tavasta toimia päätöksentekijöiden suuntaan.
Nauttiiko kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio valtuustoryhmänne luottamusta?
Kyllä nauttii, vaikka tässä asiassa (hallintosääntöuudistuksessa) ei ollutkaan kyse luottamuksesta. Vaikka vihreän valtuustoryhmän näkemykset eriäisivät kaupunginjohtajan kanssa joistain Rovaniemen tulevaisuusnäkymistä, luotamme Vainion osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin ja etiikkaan virkavelvollisuuden suhteen ja uskomme, että pystymme löytämään yhteisiä näkemyksiä monessa asiassa. Poikkeavan kannan voimme todetta esimerkiksi siitä, että Vihreät ei pidä kaivosteollisuutta mahdollisena elinkeinona luontomatkailukaupungissa. Haluamme suojella Ounasvaaran luontoa ja muita lähiluontokohteita ja kohdentaa tutkimukseen ja kehittämiseen varatut rahat aiempaa paremmin.
Millaiset ovat valtuustoryhmien keskinäiset välit?
Välit ovat hyvät ja toimivat. Jo nyt käymme vuoropuhelua useiden valtuustoryhmien välillä ja toivomme yhteistyön edelleen lisääntyvän. Kun Vihreässä valtuustoryhmässä melkein kaikki ovat uusia päättäjiä, parhaillaan luomme suhteita toisten ryhmien luottamushenkilöihin.
Onko mahdollisen eripuran taustalla kaupungin sijoitussotkut?
Emme koe, että mitään eripuraa valtuustoryhmien kanssa on. Luonnollisesti kannat eriävät joissain asiakysymyksissä. Mutta sijoitussotku on erittäin valitettava. Kaupungin johtamisen ja kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että kaupunki seuraa hyvää ja kestävää hallintotapaa. Kaupungin sijoitustoimintaa on kehitettävä avoimemmaksi. Nyt on tärkeää, että asiat selvitetään ja toimintamalleja kehitetään.
Onko kaupungin johtamisessa ongelmia, jotka haittaavat kaupungin elinvoiman kehittämistä juuri sote-uudistuksen alla?
Kaupungin johtaminen ei ole elinvoiman kehittämisen este, mutta Rovaniemen valtapuolueiden tulisi vielä paremmin tunnistaa elinvoimaan vaikuttavat megatrendit, mutta myös hiljaiset signaalit. Globaali taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan tarkoittaa investointeja ja EU:n, sekä Suomen valtion kehitysrahaa juuri näitä ongelmia ratkoviin hankkeisiin ja vihreään siirtymään. Ei enää niin hiljaisetkaan signaalit pohjoiseen luonnon ja hiljaisuuden perässä muuttavista kertovat luonnon valtavasta tärkeydestä ihmisen hyvinvoinnille.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä muutoksia, joita valtuuston hyväksymästä hallintosäännön uudistuksesta seuraa?
On vaikea arvioida pitkäkestoisia vaikutuksia, mutta toivomme uuden yhdyskuntasuunnittelu lautakunnan parantavan toimintaa ja tuovan yhdyskuntasuunnitteluun johdonmukaisuutta, kestävää kehitystä ja viihtyisää kaupunkirakentamista. Kasvavilla kaupunkiseuduilla uhkana on voimakas rakentamispaine taajamien sisäisille viheralueille. Erityisesti pirstoutuminen uhkaa metsäisiä alueita ja on arvioitu, että liian pieneksi tai kapeiksi kutistuneet metsäalueet eivät kykene säilyttämään metsäistä omaleimaisuutta. Monimuotoisuus on uhattuna ja lisäksi ihmisten luontokokemus heikkenee, metsäntuntu ja elpyminen vähenee. Euroopan komissio on suosittanut, että vuoteen 2050 mennessä kaupunkien ei tulisi enää laajentua luontoalueille. Vihreä valtuustoryhmä kannattaa Euroopan komission näkemystä siitä, ettei kaupunkien tulisi laajentua olemassaoleville luontoalueille. Vihreä valtuustoryhmä toivoisi, että kun maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluita ja elinkeinoa suunnitellaan, luonto ja sen tarjoamat hyödyt olisivat tarkastelussa kiinteästi mukana; vain silloin suunnittelu voi olla kestävää. Jotta tämä onnistuu, kaupungin viherrakenne ja luonnon tarjoamat hyödyt on tunnistettava paikallisesti ja asukkaita kuultava. Tiivistämistä ja tehostamista on mahdollista tehdä monin keinoin: esimerkiksi joukkoliikennettä parantamalla vähennetään autojen tarvitsemaa tilaa, joka sitten siirtyy ihmisten käyttöön ja kaupunkiluonnolle. Esimerkiksi Korkalovaarassa olisi mahdollista tiivistää asumista lähiöpalveluja kehittämällä.
Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä ja meillä on olemassa riittävästi tutkittua tietoa luontoympäristön vaikutuksista terveyden eri ulottuvuuksiin; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kasvillisuus vähentää ilmansaasteita, vaimentaa melua ja lieventää kuumuutta. Luonnon vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat moninaiset. Luonto on suomalaisten toisiksi yleisin liikunta- ja liikkumispaikka ja meistä reilut kaksikolmasosaa ulkoilee luonnossa viikoittain. Helposti saavutettava lähiluonto on siis erittäin olennaista meidän hyvinvoinnillemme. Toivoisimme, että nämä seikat painavat vaakakupissa, kun maankäyttöä suunnitellaan.