”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja rovaniemeläiset:
Vihreä valtuustoryhmä ensinnäkin kiittää valmistelijaa ansiokkaasta katsauksesta. Haluamme myös esittää kiitokset kaavoitusyksikölle sekä kaupungin viestinnälle uudenlaisesta tiedottamisesta: on todella hienoa, että katsaus julkaistaan sähköisenä versiona kaupungin verkkosivuilla ja jaetaan myös ilmaisjakelulehti Uuden Rovaniemen mukana kaupunkilaisille.
Rovaniemi on tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan väestöltään kasvava kaupunki. Suurin kasvupotentiaali kaavoituskatsauksessa nähdään keskustan ja sen lähialueiden täydennysrakentamisessa ja Pöyliövaaran avaamisessa uudelle asuinrakentamiselle. On totta, että kestävä kunta on kompakti. Asuinympäristön viihtyisyys muodostuu kuitenkin monista asioista, jotka luonnollisesti heijastuvat siihen, kuinka siellä viihdytään, miten siellä voidaan ja halutaanko sinne muuttaa.
Kasvavilla kaupunkiseuduilla uhkana on voimakas rakentamispaine taajamien sisäisille viheralueille. Erityisesti pirstoutuminen uhkaa metsäisiä alueita ja on arvioitu, että liian pieneksi tai kapeiksi kutistuneet metsäalueet eivät kykene säilyttämään metsäistä omaleimaisuutta. Monimuotoisuus on uhattuna ja lisäksi ihmisten luontokokemus heikkenee, metsäntuntu ja elpyminen vähenee. Euroopan komissio on suosittanut, että vuoteen 2050 mennessä kaupunkien ei tulisi enää laajentua luontoalueille. Vihreä valtuustoryhmä toivoisi, että kun maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluita ja elinkeinoa suunnitellaan, luonto ja sen tarjoamat hyödyt olisivat tarkastelussa kiinteästi mukana; vain silloin suunnittelu voi olla kestävää. Jotta tämä onnistuu, kaupungin viherrakenne ja luonnon tarjoamat hyödyt on tunnistettava paikallisesti ja asukkaita kuultava. Tiivistämistä ja tehostamista on mahdollista tehdä monin keinoin: esimerkiksi joukkoliikennettä parantamalla vähennetään autojen tarvitsemaa tilaa, joka sitten siirtyy ihmisten käyttöön ja kaupunkiluonnolle. Esimerkiksi Korkalovaarassa olisi mahdollista tiivistää asumista lähiöpalveluja kehittämällä.
Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä ja meillä on olemassa riittävästi tutkittua tietoa luontoympäristön vaikutuksista terveyden eri ulottuvuuksiin; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kasvillisuus vähentää ilmansaasteita, vaimentaa melua ja lieventää kuumuutta. Luonnon vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat moninaiset. Luonto on suomalaisten toisiksi yleisin liikunta- ja liikkumispaikka ja meistä reilut kaksikolmasosaa ulkoilee luonnossa viikoittain. Helposti saavutettava lähiluonto on siis erittäin olennaista meidän hyvinvoinnillemme. Toivoisimme, että nämä seikat painavat vaakakupissa, kun Sairaalaniemen, Ounasvaaran lakialueen, Koskipuiston ja Valiorannan maankäyttöä suunnitellaan.
Katsauksen mukaan asumisen tavoitteina on tuottaa viihtyisiä, ekologisia ja kestäviä asuinympäristöjä. On myös tärkeä huolehtia siitä, että nykyisten asuinalueiden viihtyisyys säilyy. Meidän perhe asui aikaisemmin Viirikankaalla, Etelärannassa, joen varressa. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös eläkeläisiä. Palvelut ovat lähellä, koulumatka sujuu kävellen tai pyörällä, alueella on päiväkoteja ja helposti saavutettavaa lähiluontoa. Entisen kotimme lähellä on upea pieni metsikkö, Mortin männikkö, joka on noin kahdeksan hehtaarin suuruinen alue. Luonto on siellä monimuotoista: vanhoja mäntyjä ja kosteaa lehtometsää. Mortin männikön reunamilla kulkee hiihtolatu, joka on alueen asukkaiden kovassa käytössä. Kesällä latupohja täyttyy lenkkeilijöistä ja lasten vaunujen pukkaajista ja kuntopolun vieressä oleva ulkoliikuntapaikka kuntoilijoista. Metsä palvelee myös alueen päiväkoteja ja kouluja: siellä retkeillään, poimitaan marjoja ja opitaan uusia asioita. Luonnossa liikkumisella on suuri merkitys lapsen motoriselle kehitykselle ja olen tosi iloinen, että lapsia viedään metsään. Mortin männikkö on alueen ainoa lähimetsä palvellen kaikenikäisiä ja -kuntoisia kaupunkilaisia. Metsä on asutun alueen sisäinen viherkeidas ja alueen asukkaiden kanta on selvä: metsä halutaan säilyttää juuri sellaisena: lähiluontona, liikuntapaikkana ja virkistysalueena.
Me Vihreät olemme syvästi huolissamme kaavoituskatsauksessa kerrotusta liikennejärjestelyistä Viirinkankaalla. Kaupunki on päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaisi uuden tieyhteyden muodostamisen Väylätien kiertoliittymästä Metsäntutkimuslaitoksen länsipuolelta Kemijoen rantaan. Suunniteltu tieyhteys kulkisi Mortin männikön läpi. Aie liittyy Pöyliövaaraan suunnitellun asutuksen voimakkaaseen lisääntymiseen ja Kemijoen yli rakennettavaan siltaan, joka palvelisi toisaalta asukkaita ja toisaalta ohjaisi raskasta liikennettä pois Jätkänkynttilän sillalta.
Ymmärrämme hyvin paineen siirtää raskasta liikennettä pois keskustan tuntumasta. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan siihen tuo helpotusta: raskas liikenne ohjattaisiin edelleenkin keskustan tuntumassa olevan asuinalueen läpi. Vihreän valtuustoryhmän mielestä Viirinkankaan liikennejärjestelyjä ei tule tehdä niin, että tie rakennetaan esitettyyn paikkaan.
Pöyliövaaran osalta laajennussuunnitelmat ovat massiivisia ja näitä harkittaessa on ensiarvoisen tärkeä huomioida vaaran merkitys lähiluontokohteena ja alueen asukkaiden merkittävänä lähiliikuntapaikkana. Vihreä valtuustoryhmä kannattaa Euroopan komission näkemystä siitä, ettei kaupunkien tulisi laajentua olemassaoleville luontoalueille.
Lopulta kyse on siitä, millaista Rovaniemeä me haluamme. Uskon, että me kaikki pyrimme strategiapainotustenkin mukaisesti takaamaan asukkaiden hyvinvoinnin ja kuulluksi tulemisen sekä viihtyisän, luonnonläheisen ja toimivan elinympäristön. Vielä muistutan, että olemme talousarviossamme sitoutuneet siihen, että Rovaniemi vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Luonnon monimuotoisuutta tuetaan myös keskusta-alueilla. Kaupungin omissa metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen on hoidon keskeisin tavoite. Näillä huomioilla Vihreä valtuustoryhmä merkitsee katsauksen tiedoksi.”
Laura Tarvainen, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, 24.1.2022