Hyvät kaupunginvaltuusto ja muut kuulijat,
Vuoden 2018 hyvinvointikertomus on hyvin valmisteltu raportti, jonka keskittyminen aiemmin laaditun hyvinvointisuunnitelman toteutumisen raportointiin on mielestäni ansiokasta resurssien käyttöä. Kiitos valmistelijoille. Käytän tämän tilaisuuden puhuakseni nuorista, ja kytken puheenvuoroni myös toiminnan ja talouden uudistamisohjelmaan ja keskityn erityisesti käytännön toimiin, joita kaupungin tulisi tehdä nuorten työllistymisen edistämiseksi. Tämä näkökulma siksi, että työllisyys on luonnollisesti hyvinvoinnin kannalta olennaista ja erityisesti nuorten kohdalla sen vaikutukset ovat kauaskantoiset.
Nuorten työllistyminen Rovaniemelle on kaupungin elinvoiman kannalta äärimmäisen tärkeää. Ei pelkästään siksi, että kaupunkimme saisi lisää veroa maksavia asukkaita, vaan myös siksi, että paikalliset yritykset saisivat osaavaa työvoimaa joka mahdollistaa toiminnan kasvattamisen ja uuden luomisen. Nuorten on kaikista asukasryhmistä helpoin lähteä täältä pois. Suuria siteitä ei paikkakunnalle ole, ja nuori kulkee työn perässä. Itsekin vastikään pätkän työttömänä olleena tiedän paremmin kuin hyvin sen, että vastavalmistuneen kynnys etsiä työtä Rovaniemen ulkopuolelta on häviävän pieni.
Jäädäkseen Rovaniemelle nuori tarvitsee töitä – se on yksiselitteisen selvää. Saadakseen töitä nuori tarvitsee koulutusta, työkokemusta ja verkostoja. Kaikkia näitä kaupunkikonsernimme voi tarjota itse tai olla niissä osallisena.
Rovaniemellä on viime aikoina tehty useita toimenpiteitä, joiden vaikutukset nuoriin ovat epäilemättä positiivisia – Ohjaamon ja Popparin vakinaistaminen, etsivien nuorisotyöntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin; nämä ovat kaikki erinomaisia esimerkkejä siitä, miten nuoria autetaan pysymään turvallisessa arjessa kiinni sekä pääsemään kouluun ja sitä kautta työelämään. Hyvinvointikertomuksen osalta olisin toki toivonut, että näiden toimien vaikutusarviointia olisi tehty analyyttisemmin.
Iloista onkin se, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten määrä on laskenut. Rovaniemi voi kuitenkin tehdä vielä paljon enemmän.
Konkreettisia lisätoimenpiteitä nuorten työllistymisen sekä Rovaniemelle sitoutumisen edistämiseksi ovat työharjoittelu- ja kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille koko kaupunkikonsernissa, opinnäytetyöaiheiden oma-aloitteinen toimeksianto korkeakouluille ja ammattioppilaitoksille, erilaisten opiskelijoille tarjottavien projektitehtävien koordinointi yhdessä oppilaitosten kanssa sekä nuorten ja yritysten saattaminen yhteen kaupungin omien verkostojen kautta.
Esimerkiksi tässä talouden ja toiminnan uudistamisohjelmassa olisi mitä mainioin opinnäytetyön aihe vaikkapa jollekin hallintotieteen tai johtamisen opiskelijalle. Tällaisista toimeksiannoista olisi hyötyä ei pelkästään opiskelijoille, vaan luonnollisesti myös kaupungille riippumattoman tiedon ja tuoreen näkökulman muodossa. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman, että kaupunki itse tiedottaa tällaisista mahdollisuuksista ja on oma-aloitteisesti yhteydessä oppilaitoksiin. Esimerkiksi silloin kun itse tein graduani ei Rovaniemeltä ollut annettu yliopistolle yhtään valmista aihetta tai edes aiheen poikasta; muilta kaupungeilta ja toimijoilta sen sijaan oli. Tähän toivoisin välitöntä muutosta, sillä toimeksiannon antaminen ja opinnäytetyön tekemiseen osallistuminen on kaupungilta hyvin pieni panos, mutta opiskelijalle sillä on valtava merkitys.
Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden on usein vaikea tietää, mistä aloittaa työnhaku ja kehen olla yhteydessä, kun verkostoja työelämään ei vielä ole. Ohjaamo on tässä erittäin hyödyllinen tuen tarjoaja, mutta Rovaniemi voi myös edesauttaa työllistymisessä tekemällä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja paikallisten yritysten kanssa. Usein nuorilla on vaikeuksia löytää työtä, ja yrityksillä on haasteita osaavan työvoiman löytämisessä etenkin silloin, kun yritys on pieni ja uuden työntekijän palkkaaminen on suuri riski. Tähän työn ja tekijän kohtaamattomuushaasteeseen tulisi kaupungin julkisena toimijana vastata. Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö esimerkiksi projektien, harjoittelujen ja opinnäytetöiden muodossa tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa opintoja niin, että opiskelijan valmistuessa hänellä olisi jo valmiit verkostot ja näyttöjä työkokemuksesta – sekä yrittäjällä hyviä kokemuksia nuorista työntekijöinä. Tätä työtä ei voi jättää pelkästään oppilaitosten toimijoiden varaan, vaan koko kaupungilla tulee olla aktiivinen rooli verkostoitumisen edistäjänä.
Toivonkin, että koulutuskuntayhtymän lisäksi erityisesti Business Rovaniemi, Neve ja muut tytäryhtiöt peruskaupunkia unohtamatta harrastaisivat erityistä aktiivisuutta opiskelijoiden parissa ja hyödyntävät sen voimavaran, mikä meillä nuorista osaajista on. Myös tulevan elinvoimajohtajan soisi kiinnittävän tähän erityistä huomiota. Jokainen muualle lähtenyt nuori on meille menetys, ja sen vuoksi meidän tulisi tehdä kaikkemme sen eteen, että tämä olisi mahdollisimman houkutteleva kaupunki jäädä tekemään työtä. Emme myöskään saa unohtaa nytkin leikkauslistalla olevien palveluiden vaikutusta nuorten hyvinvointiin – pieni säästö nuorten koulutuksesta tai palveluista voi tuottaa ison menoerän muualla, sillä nuorten tapauksessa palvelujen vaikutukset hyvinvointiin ovat tunnetusti kertautuvia hyvässä ja pahassa.
Näillä sanoin vihreä valtuustoryhmä hyväksyy hyvinvointikertomuksen 2018.
Anna Suomalainen