Arvoisa puheenjohtaja, valtuuston jäsenet, muu kokousväki ja osallistujat,
Haluan aluksi kiittää raportin laatijoita. Olen aiempina vuosina antanut mielestäni perusteltua ja aiheellista kritiikkiä raportista ja esittänyt kehitysideoita, jotka mielestäni auttaisivat kaupunkiamme kehittämään työhyvinvoinnin ja sen mittaamisen prosesseja. Tänäkin vuonna aion käyttää tämän ryhmäpuheenvuoron katsomalla tulevaisuuteen ja vaatimalla kunnianhimoa, mutta tarkoituksenani on kannustaa uudistuksiin, eikä moittia. Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämiseen ja mittaamiseen osoitetut resurssit voivat olla niukkoja tai riittämättömiä.
Mutta nyt itse asiaan. Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu muun muassa oikeudenmukaisesta ja johdonmukaisesta johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, työssäonnistumista edistävästä organisaatiorakenteesta, vuorovaikutteisesta toimintatavasta sekä työntekijän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta terveydestä.
Henkilöstöraporttimme perusteella Rovaniemi ei valitettavasti tältä osin ole erityisen kunnianhimoinen tai edistyksellinen. Johtamisesta puhutaan melko niukasti, saati sitten sen oikeudenmukaisuudesta tai johdonmukaisuudesta. Osaamisen kehittämisen tunnusluvuissa korostuu se, että lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta on yli 60% osaamisen kehittämiseen käytetyistä varoista. Vuorovaikutusta kerrotaan olevan nyt erityisesti digitaalisessa muodossa, mutta kaipaisin näiden väitteiden tueksi myös vertailtavia lukuja. Yksilön kokonaisvaltaisen terveyden osalta voimme varmasti kaikki todeta, että emme ole onnistuneet: Vuonna 2017 sairauspoissaolot nousivat 8 %
Työhyvinvointi on asia, johon ei pelkästään yksilöterveyden edistämisellä kuitenkaan päästä, vaan työhyvinvointi on ymmärrettävä koko työyhteisön toimivuuden kehittämiseksi. Toistan jälleen toiveeni siitä, että henkilöstöraportissa otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon työntekijöiden itsearviointi, sillä nyt kehittämisessä korostuu liiaksi esihenkilöt ja heidän kanssaan tehty työ, vaikka tutkimukset osoittavat, että heillä on taipumus arvioida työhyvinvointi paremmaksi kuin itse työntekijöillä.
Työhyvinvoinnin kehittäminen on prosessi, johon tarvitaan työhyvinvoinnin tilaa kuvaavat tunnuslukuja, henkilöstön tunnusluvut sekä itsearviointia. Näitä lukuja ja tuloksia pitää sitten tulkita, ja niiden perusteella tehdä kehittämissuunnitelma, laatia toimenpiteet, arvioida ne ja aloittaa taas alusta. Meillä on nyt hyvin hallussa henkilöstön tunnusluvut, on siis korkea aika saada myös muut prosessin osa-alueet haltuun ja valtuuston tiedoksi. Valtuuston osuutta ei voi vähätellä, sillä työhyvinvointiin tulisi suhtautua yhteisvastuullisesti. Se ei ole vain työnantajan tai esihenkilön vastuulla, saati sitten työntekijän omalla vastuulla.
Jos haluamme, että Rovaniemi toimii henkilöstönsä osalta edelläkävijänä, tulee meidän löytää lisää resursseja työhyvinvoinnin voimavarakeskeisyyteen ja yhteiskehittämiseen. Toivonkin, että voisimme valtuustona yhdessä miettiä, miten voisimme saada Rovaniemen kaupungin työhyvinvoinnin nykytilaista kartoituksen, joka toimisi alkutilanteen analyysina. Sen avulla tietäisimme paremmin mitä tavoitella ja mitkä ovat painopistealueet, joihin meidän tulisi yhdessä keskittyä. Meidän tulee panostaa kehittämishankkeisiin, eikä keskittyä vain yksittäisiin ongelmiin. Sairauspoissaolot, varsinkin sisäilmaongelmien vuoksi, ovat tietenkin valtava ongelma, mutta ne eivät saa jättää varjoonsa koko työyhteisöä.
Työhyvinvoinnin kehittäminen ja mittaaminen vahvistaa työntekijöidemme hyvinvointia ja voimavaroja. Se ei vain torju uhkia, vaan on jatkuva ja systemaattinen prosessi. Se ottaa huomioon myös työhyvinvoinnin positiivisia puolia, kuten psykologista pääomaa. Sen tulee perustua laajaan yhteistyöhön ja koko yhteisön osallistamiseen. Se on kokonaisvaltaista ja linkittyy suoraan kaupungin perustehtävään: arjen hyvinvoinnin rakentamiseen.
Arvoisa kaupunginvaltuusto, tulemme tekemään seuraavan ponsiesityksen työhyvinvoinnin ja sen mittaamisen prosessien kehittämiseksi:
Esitämme, että selvitetään mahdollisuus arvioida tulevien henkilöstöraporttien yhteydessä työhyvinvointiin liittyviä positiivisia puolia, kuten esimerkiksi henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia ja potentiaalia, piilossa olevaa osaamista. Lisäksi esitämme, että jatkossa henkilöstöraportteihin lisätään henkilöstön organisaation itsearviointia koskeva osuus.
Näillä saatesanoilla Rovaniemen vihreä valtuustoryhmä merkitsee henkilöstöraportin tiedoksi
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Miikka Keränen