Herra puheenjohtaja ja arvoisat muut kuulijat
Hyvinvointikertomus on laaja ja hyvin informatiivinen. Ei voi kuin kiittää tekijöitä kovasta ja hyvästä työtä. On kaiken lisäksi ilo lukea tuloksia, joista saa kuvan kohtuullisen hyvinvoivasta Rovaniemestä. Lukiessa herää jopa epäilys siitä, onko kaikki juuri näin hyvin.
Huomiotamme kiinnittikin useampi seikka, jotka jäivät miettimään, mitä ne kertovat ja miksi niin on kuin kerrotaan. Edetäänpä ihan järjestyksessä. Ensimmäinen ihmetyksen kurttu nousi otsalle kohdan 1 ensimmäisellä sivulla. Kaikkien heikoin terveydenedistämisaktiivisuus tunnusluku saadaan kaupungissamme perusterveydenhuollosta ja toiseksi heikoin ikäihmisten palveluissa.
Miten ihmeessä voi olla niin, että siellä, missä toimivat terveys- ja hoitoalan ammattilaiset, saadaan tällaiset tunnusluvut? Meillä ei ollut aikaa perehtyä tätä kokousta ajatellen tarkemmin siihen, mitä tässä TEA:ssa on mitattu. Tulos tuntuu kuitenkin jotenkin epätodelliselta.
Sivulla 11 ympäristöä koskevassa osassa kerrotaan mm. kaupungin ja kaupunkilaisten tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Jälleen luvut ovat hämmentäviä. Ilmastonlämpeneminen on merkittävin turvallisuusuhka niin meille kuin globaalistikin. Kuvan 8 luvuista laskien kaupungin omistaman NeVen kaukolämpö tuottaa yksikköä kohti laskien vielä vuonna 2016 50 % suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin muut eritellyt lämmitysmuodot.
Rovaniemi yrittää profiloitua Kiertotalouden esimerkillisenä kuntana, mutta mitä tuo termi sitten oikein tarkoittaa? Se kuulostaa korvissamme lähinnä viherpesulta varsinkin, kun samaan aikaan kaukolämpömme tuotetaan erittäin haitallisella turpeella ja lisäksi konserniin kuuluu jopa turvetta tuottava yritys. Kaupungin omin toimin on helpointa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin kaukolämmön tuotannon polttoaineen valinnalla. Meidän olisi kannettava vastuumme eikä vain tuijottaa joidenkin tahojen taloudellisia etuja.
On hieman pelottavaa tulkita, mitä tarkoittaa se, että Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 18-24-vuotiaat osuus ikäluokasta on laskussa. Samaan aikaan hieman nuorempien, II-asteelle opiskelevien tyttöjen henkistä hyvinvointia kuvaavat luvut ovat hyvin huolestuttavia. Toivottavasti luvut eivät kerro siitä, ettei mielenterveys häiriöihin tarjota hoitoa tai että sitä on vaikeaa saada.
Erityisen huolestuttavaa on se, että työikäiset rovaniemeläiset kokevat oman terveytensä selvästi huonommaksi kuin suomalaiset yleensä ja se, että rovaniemeläiset hautovat itsemurha-ajatuksia kaikkein eniten suurimpien kaupunkien asukkaiden keskuudessa. Kun tämän yhdistää liikunnan harrastamisen vähenemiseen, lihavuuden lisääntymiseen, tupakoinnin lisääntymiseen ja alkoholin lisääntyneeseen ongelmakäyttöön, täytyy työikäisten rovaniemeläisten tilanteesta olla hyvin huolissaan. Näiden lisäksi sairastavuus kaupunkilaisten keskuudessa on suurta ja kasvussa sekä kansantauti-indeksi jopa he katastrofaalisen korkea. Eikä asiaa voi selittää edes vanhusten määrällä, väestömmehän on keskimääräistä nuorempaa. Näille olisi tehtävä jotain ja jotain erilailla.
Kulttuurin merkitystä asukkaiden hyvinvointia ajatellen tuotiin hienosti esille. Myös vapaan kulttuurin toimijat tuotiin kauniisti esille. Toivomme tämän positiivisuuden konkretisoituvan teoiksi tukevammin kuin seuraava virke viestii: ” Vapaata kenttää on pyritty kulttuuri-palveluiden toimesta tukemaan uusin tavoin toteuttamalla vuoden 2017 aikana kartoitusta vapaista tiloista, jotka voisivat soveltua monialaisen ja monimuotoisen kulttuuritoiminnan käyttöön aina harrastajista ammattilaisiin ja paikallisista vierailijoihin.” Siinähän sanotaan, että on pyritty tukemaan kartoittamalla vapaita tiloja. Se ei vielä paljoa lämmitä.
Meitä jäi mietityttämään vielä muutama koululaisiin liittyvä tieto. Erityisessä tuessa olevia oppilaita Rovaniemellä on kolmanneksen vähemmän kuin maassa keskimäärin eikä tehostetussakaan tuessa aivan sitä määrää kuin muualla. Toivomme, ettei tämä tarkoita sitä, ettei tuen tarpeessa olevat jää ilman tukea.
Murrosikään tulevien tyttöjen liikuntaharrastuksiin olisi suunnattava tukea. Rovaniemeläisten tyttöjen kuntoa mittaavat luvut kertovat huolestuttavasti siitä, ettei heille ole tarjolla mielekästä tekemistä lapsuuden muuttuessa nuoruudeksi.
Ja iloiseksi lopuksi on todettava, että kuukausi sitten solmitussa valtuustosopimuksessa linjatut kouluinvestoinnit tulevat todellakin tarpeeseen. Rovaniemeläiset koululaiset oireilevat huonosta sisäilmasta. Nyt olemme pistämässä asian kuntoon.
Näillä sanoin Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy Rovaniemen kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen 2017 – 2020.
Valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio