Arvoisa puheenjohtaja, uudet valtuutetut sekä muut kuulijat
Aluksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa arviointikertomuksen laatimisen eteen tehdystä työstä.
Arviointikertomuksessa tulee ilmi monia positiiviseen kehitykseen viittaavia seikkoja, mutta myös huomioita on runsaasti. Vaikka tilikauden tulos olikin budjetoitua parempi, ei kaupunkikonsernin velkaantuneisuutta ja omavaraisuusasteen lähestymistä kohti kriittistä raja-arvoa voi tarkastella kevein mielin. Nämä ovat kuitenkin varmasti meille kaikille yhteisiä ja itsestäänselviäkin huolia, joten niistä ei ole syytä puhua tässä yhteydessä sen enempää.
Voimme yhtyä tarkastuslautakunnan huomioihin konsernijohdon ja kaupunkikonsernin taloushallinnon epäkohdista. Samaan aikaan, kun on puhuttu hyvin huolestuneesti velkaantumisesta ja kaupungin henkilöstö on pitänyt ylimääräisiä palkattomia vapaita säästöjen lisäämiseksi, on päästetty konsernin taloushallinto tilanteeseen, jossa taloussuunnittelu ja -raportointi eivät toteudu konsernitalouden kannalta tarkoituksenmukaisesti, ja merkittäviä taloudellisia päätöksiä on tehty kokonaan ilman talous- ja kehittämispalvelut -yksikköä.
Toisin sanoen konsernissa tehdään suuria, pitkällä aikavälillä vaikuttavia taloudellisia toimia ilman riittäviä talouden asiantuntijanäkemyksiä – eikä konsernitalouteen liittyviä tapahtumia dokumentoida tai raportoida kattavasti. Tämä tuntuu suorastaan käsittämättömältä. Esimerkiksi Lapinaukean tonttikauppojen ja Valionrannan sekä Metsäruusun kaavoituksen toimista talous- ja kehittämispalvelut -yksikön näkemys ja laskelmat tuotto-odotuksista puuttuvat kokonaan. Tämä on selvä riski kaupunkikonsernin taloudelle, ja peräänkuulutamme taloushallinnon keskitetympää organisointia ja asiantuntijatietoon perustuvaa suunnittelua ja valmistelua.
Arviointikertomuksesta käy myös ilmi kuntien ikuisuusongelma: tavoitteiden laajuus ja epäselvyys sekä niiden toteutumisen mittaamisen vaikeus. Tämä tuntuu puhuttavan vuodesta toiseen, mutta tavoitteet jäävät yrityksistä huolimatta liian laajoiksi ja yleistasoisiksi. Ihan esimerkkinä tästä sivulla 24 Asukkaiden hyvinvointiin liittyvissä tavoitteissa Teknisten palvelujen sekä ympäristövalvonnan tavoitteeksi on asetettu viihtyisän elinympäristön turvaaminen. On sanomattakin selvää, että tällainen tavoite on vain sanahelinää, eikä voida mitenkään mitata sitä, onko viihtyisän elinympäristön turvaaminen toteutunut ja missä määrin se on toteutunut.
Lisäksi tässä kohtaa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että vaikka sivulla 25 todetaan viihtyisän elinympäristön liittyvän kestävään kehitykseen ja vastuuseen yli sukupolvien, ei tämä tule millään muotoa esille lukuunottamatta muutamaa hyvin laveaa kohtaa. Esimerkiksi Tilaliikelaitoksen yleismaailmallinen tavoite “huomioida ilmastonmuutos päätöksenteossa” on toteutunut energiatehokkaamman valaistuksen kehittämisen muodossa, ja Teknisten palveluiden sekä ympäristövalvonnan tavoite “säilyttää ja lisätä terveellistä ja turvallista elinympäristöä” on toteutunut juuri niin konkreettisesti, kuin tavoite antaa ilmi. Tähän täytyy tulla muutos – ympäristö on otettava selkeästi, konkreettisesti ja vahvasti osaksi niin kaupungin strategiaa, kuin toimialojen ja konserniyhteisöjen tavoitteitakin.
Tavoitteiden yleistasoisuus ja raportoinnin puutteellisuus sekä strategian unohtuminen heijastelevat sitä samaa linjakkuuden ja organisoinnin puutetta, joka näkyy taloushallinnon hajautumisessa ja konsernivalvonnan tehtävien epäselvyydessä. Tämä kielii tarpeesta parempaan suunnitteluun, valmisteluun ja asiantuntijatiedon hyödyntämiseen.
Näillä sanoin Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy tarkastuslautakunnan esityksen ja tukee sen esittämiä kehittämissuosituksia.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Anna Suomalainen