Arvoisa puheenjohtaja ja muut läsnäolijat
Ensin muutamia huomioita tilinpäätöksessä olevasta Mittari –osiosta.
Ensinäkin on turhauttavaa lukea osiota, jossa suuri osa, jos ei peräti suurin osa ketjuista mittari – lähtötilanne – Tavoite 2016 – Raportointi on vajaavaisia. Tämähän ei ole ensimmäinen kerta, kun samaa asiaa saa tuskailla. Toivottavasti tämä on viimeinen. Välillä vain tuntuu, ettei tähän poliittisen tahdon konkretisoimisen kannalta keskeiseen asiaan suhtauduta vakavasti.
Mittari –osiosta käy ilmi mm., ettei työllistämiseen ei ole panostettu ja tämä näkyy työllistämistavoitteiden toteutumattomuutena. Tästä on ollut aiempina vuosina valtuustossakin puhetta. muistan, miten ainakin valtuutettu Tennilä on kiinnittänyt asiaan myös aiemmin syystä huomiota. Olemme menettäneet tästä johtuen käytännössä jopa suoraa rahaa noiden kela –maksujen johdosta. Vallitsevat arvot ovat olleet kovia.
Toinen mittariosiosta ylösnostamisen arvoinen kohta ja välillisesti työllisyyteenkin liittyvä asia on kaupungin kunnostautuminen yrittäjäepäystävällisenä paikkakuntana. Tämähän suunta taitaa jatkua edelleen. Yrittäjien edustajiin ei luoteta, kuten Kehitys Oy:n hallituksesta tehty päätös osoittaa. Heidän osallistamisensa tulokset ja työ vedetään alas, kuten saimme havaita Napapiirin kaavan palautuksesta tehdystä päätöksestä. Lauantaina viimeksi jälleen uusi alueella toimiva yrittäjä kyseli, mistä tällainen voi johtua.
Tilinpäätöksen s. 20 kerrotaan, miten henkilöautoliikenteen osuus vain kasvaa kasvamistaan Rovaniemellä. Asiaan on saatava muutos ja niin tärkeää kuin vaikkapa valistus tämänkin asian kohdalla on, se ei riitä. Kaupungin on yksiselitteisesti lopetettava autoilun suosiminen liikenneväylien rakentamisessa, peruskorjauksissa ja kunnossapidossa. Kaupunginhallituksen reilu vuosi sitten hyväksymästä Kevyen liikenteen ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 –asiakirjasta löytyy paljon konkreetteja toimenpiteitä, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa.
Ilmastotavoitteiden osalta kaupunki voisi olla silläkin tavalla etunojassa, ettemme odota vain sähköautojen latauspisteiden kysynnän kasvua ennen investoimista niihin. Voisimme varautua kysynnän kasvuun niin, että pisteitä olisi olemassa valmiina, kun niitä tarvitaan. Se laskisi myös kynnystä siirtyä ilmastoystävällisempiin sähkökäyttöisiin autoihin.
Yksittäisenä asiana kummastusta herätti se, että 2012 – 2014 matkailualan työpaikkojen määrä jopa väheni. Viimeiseltä kahdelta vuodelta lukuja ei tilinpäätöksessä esitetä, mutta luulisi nyt matkailijamäärän voimakkaan kasvun näkyvän positiivisena myös alan työpaikkojen määriä ajatellen.
Mutta sitten tilinpäätöksen antamaan taloustilannettamme koskevaan informaatioon.
Muistelen, miten jätin 2015 marraskuussa valtuuston talousarviokokouksessa kirjallisena eriävän mielipiteeni Talousarvioon 2016 sisään kirjatusta henkilökunnan lomautusuhasta. Vuosi sitten tässä vastaavassa kesäkuun valtuustonkokouksessa kyseinen lomautusajatus hylättiin lopullisesti, kun se oli osoittautunut taloudellisilta vaikutuksiltaan jopa haitalliseksi. Nyt saamme lukea käsittelyssä olevasta tilinpäätöksestä, että talousarviovuosi 2016 oli meille useaan aiempaan vuoteen verrattuna taloudellisesti erittäin hyvä. Kysyä voi, miksi tässä näin kävi? Onko kyseessä osaamattomuus, yleisen taloudellisen tilanteen ennakoimattomuus vaiko tahallinen vedätys?
Me ymmärrämme kyllä ns. kamreeriajattelun, jonka mukaisesti taloutta suunnitellaan mieluummin liian tiukaksi pahimpien riskien varalta kuin rohkeasti hyviin, joskin aina epävarmoihin tulevaisuuden näkymiin luottaen. Kamreeriajattelu on taloushallinnosta vastaavien viranhaltijoiden keskeinen orientaatiotapa. Sen sijaan poliitikkojen, ennen kaikkea kaupunginhallituksen olisi syytä uskaltaa joskus tehdä rohkeitakin päätöksiä. Lähes kaikki Rovaniemen elinkeinoelämän tulevaa taloudellista kehitystä koskevat ennusteet ovat positiivisia. Ennusteiden toteutuessa hyvä taloustilanne heijastuu positiivisesti suoraan myös kaupungin taloustilanteeseen.
Viime vuonna vuosikatetta kertyi 19,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 129,9 prosenttia ja nettoinvestoinneista 122,9 prosenttia. Luvut ovat marraskuussa 2015 tehtyihin arvioihin verrattuna upeita. Vuosikate toteutui 7,6 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Valtionosuuksia kertyi 98,3 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 102,4 %. Toteutuma ylitti alkuperäisen talousarvion 2,3 miljoonalla eurolla. Kun huomioidaan verotulotilitysten 1,3 miljoonan euron alitus jäi verorahoituksen (verot +valtionosuudet) kertymä plussalle miljoonan euron verran.
Peruskaupungin oma palveluiden tuotanto on pysynyt jälleen kerran niin hyvin talousarvion antamissa rajoissa, ettei asiaa voi kuin hämmästellä. Huomion arvoisia ylityksiä syntyi vain perinteiseen tapaan esh ja tällä kertaan myös teknisessä lautakunnassa. Jos teknisen lautakunnan talousarvioylitykselle annettiin infossa joku hyvä selitys, se jäi allekirjoittaneelta kyllä huomaamatta. Kuulisimme sen mielellään uudelleen Päinvastaiseen suuntaan sen sijaan toimi vapaa-ajan ltk, joka alitti talousarvionsa 600 000 €. Tällekin löytyy varmaan joku hyvä selitys.
Vuosi sitten tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen yhteydessä tähän aikaan odotettiin 4 m€ alijäämäistä tulosta ja vuosikatetta arvioitiin kertyvän 6,7 m€. Mihin perustuu arvio, että konserni olisi saavuttamassa tänä vuonna vain lähes vuoden 2016 tuloksen, joka oli lopulta 15 m€ ylijäämäinen, vaikka vuosikatsauksessa ylijäämää oli vain 1,6 m€ ja nyt sitä on 7 m€? Tilannehan on suorastaan käsittämättömän paljon parempi. Eli ennuste kuluvalle vuodelle on mielestämme ylivarovainen.
Osavuosikatasauksessa ja loppuvuoden 2017 ennakoinnissa selitetään ongelmia tulorahoituksessa kiky-sopimuksen aiheuttamalla verotulokertymän laskulla. Tämä on kyllä epärationaalisen perustelun kruununjalokiviä. Meille halutaan antaa kuva, että kiky-sopimus aiheuttaa kaupungin talouteen ylimääräistä rasitetta verotulojen laskun myötä. Kokonaisuudessahan kaupungin menot laskevat enemmän, sillä lomarahojen leikkaus 30 % on luonnollisesti isompi kuin niistä maksettavat verot olisivat. Eihän verotus Suomessa sentään yli 100 %:sta ole.
Kaiken kaikkiaan meillä menee taloudellisesti oikein hyvin. Lisäksi ennusteet Suomen talouden kasvusta tuntuvat paranevan ennuste ennusteelta. Tänään viimeisimmässä Nordea ennusti kuluvalle vuodelle peräti 3 % talouskasvua. Kun kaupungin omien palvelukeskusten toimintaa on pidetty erittäin tiukassa lieassa edellisen valtuustokauden aikana, meidän mielestämme nyt olisi aika antaa hiukan siimaa perusteluna palvelutason saattaminen takaisin muutaman vuoden takaiselle tasolle. Nyt tilanne on nimittäin se, että vuosia jatkunut talousruuvin kiristäminen on johtamassa konkreettien palveluiden tuotannosta vastaavan keskijohdon väsymiseen.
Näillä sanoin Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2016 sekä merkitsee Osavuosikatsauksen 1.1.2017 – 30.4.2017 tiedoksi.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio