Henkilöstöraportti on katsaus kuntamme tärkeimmän voimavaran tilaan ja hyvinvointiin. Työntekijät ovat kaupungin kaltaiselle palvelujen järjestäjälle se kaikista keskeisin resurssi. Henkilöstön hyvinvointi on kilpailuetu, jonka avulla voidaan houkutella jatkossakin osaavaa työvoimaa. Hyvinvoivat työntekijät tuottavat myös sellaisia palveluita, jotka houkuttelevat kuntaamme asukkaita. Henkilöstöresurssit ovat siis myös vetovoimaisuustekijä.

Henkilöstöraportin ja sen koostamisen tulisikin tarjota meille päättäjille sekä erityisesti itse kunnan työntekijöille mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa ja saada vertailtavissa olevaa tietoa, jotta tiedämme miten pärjäämme kilpailijakuntiimme nähden. Vihreän valtuustoryhmän mielestä henkilöstöraportti on nykymuodossaan kuitenkin liian kunnianhimoton eikä tarpeeksi kattava, jotta se tai sen koostaminen tuottaisi meille tarvittavaa tietoa aidosti hyvinvoivan työyhteisön tai kilpailuedun ja vetovoimaisuustekijöiden luomiseksi.

Raportin pohjana on Kuntatyönantajan suosittelema viitekehys. Se on varmasti hyvä pohja, mutta haluamme tässäkin asiassa rohkaista Rovaniemeä ajattelemaan pidemmälle ja monipuolisemmin. Esimerkiksi työhyvinvointi määritellään raportissa liian suppeasti. Oikeastaan sitä ei määritellä täsmällisesti lainkaan, mutta eri mittarien perusteella sen määrittelyssä korostuu sairauspoissaolot ja niiden estäminen. Vihreiden mielestä olisi kuitenkin aiheellista ottaa nykyistä kattavammin huomioon myös esimerkiksi työhyvinvoinnin positiiviset puolet, kuten työn imu, vaikuttamismahdollisuudet ja psykologinen pääoma. Vain siten voimme olla kaupunki, jossa työhyvinvointiin suhtaudutaan edelläkävijän tavoin.

Työhyvinvoinnin edistäminen ja siitä raportointi ovat asioita, joiden kehittämiseen pitää hyödyntää myös nykyistä enemmän tutkittua tietoa. Muuten on esimerkiksi vaarana, että asioita tarkastellaan irrallaan yhteyksistään. Kaupunkimme korkeakoulut ja niiden opiskelijat voisivat olla kiinnostuneita yhteistyöstä tässäkin asiassa, jos sitä tarjottaisiin nykyistä aktiivisemmin.

Mitä raportti nykymuodossaan sitten kertoo henkilöstömme hyvinvoinnista? Tarinaa voisi kuvata jopa hieman epäjohdonmukaiseksi. Talousarvion 2016 mukaan työntekijän oma vastuu hyvinvoinnistaan, terveydestään ja osaamisestaan korostuu, mutta samalla työterveyshuollon osalta painopisteen sanotaan siirtyneen ennaltaehkäisyn suuntaan. Oli totuus kumpi tahansa, lopputulos on raportin mukaan silti se, että työterveyshuollon kustannukset ovat edelleen nousseet.

Käyttämätöntä etua omaehtoiseen liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen palautui vuodelta 2014 yli 85 000 euroa. Olisi hyvä tietää, että missä suhteessa tässä on niitä, jotka ovat ohittaneet tämän edun täysin ja niitä, jotka eivät vain käyttäneet koko summaa. Jos ja kun laskemme, että haluamme tällaisella summalla tukea työntekijöiden omaa vastuuta hyvinvoinnistaan, olisi hyvä tietää tarkemmin, että miten tuo tuki käytetään ja miksi sitä jää käyttämättä.

On myös selvää, että teemme jotain osittain väärin, jos uuden oppiminen koetaan pääasiassa henkisenä kuormittavuutena. Sillä työhyvinvointiin liittyvän tutkimuksen perusteella taidon hallintakokemukset ovat nimenomaan tärkeä osa työstä palautumista.

En malta olla huomauttamatta, että raportissa on sisällöllisten asioiden lisäksi myös muita puutteita. Esimerkiksi teksti vilisee termejä ja lyhenteitä, joita asiaan perehtymätön joutuu varmasti hakemaan Googlen avulla, jos haluaa ymmärtää koko totuuden. Liitteisiin ei ole sisällysluetteloa, vaikka siellä on peräti 26 erilaista taulukkoa.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa nähdä jatkossa henkilöstöraportin, jossa on mukana myös esimerkiksi tietoa henkilöstön itsearvioinnista. Ohjausryhmät ovat hyvä alku, mutta työnantajat tai esimiehet arvioivat hyvinvoinnin ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet paremmaksi kuin itse työntekijät. Joten olisi tärkeää tietää nykyistä paremmin myös se, mitä työntekijät itse ajattelevat. Lisäksi raportissa tulisi käydä ilmi myös työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. “Sitä saat mitä mittaat” on ainakin laskentatoimessa usein käytetty lause, ja siksipä haluammekin raportin, joka mittaa laajasti hyvinvointia.

Näillä sanoilla vihreä valtuustoryhmä hyväksyy henkilöstöraportin 2016.

Vihreän valtuustoryhmän puolesta Miikka Keränen