Herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja arvoisat muut läsnäolijat
Luottamushenkilöorganisaatio kaaviota tarkasteltaessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi siihen, että kaupunginhallitus on kasaamassa itselleen kovasti töitä. Väitän, että hallintomme toimisi paremmin, jos hallituksen tehtäviä kevennettäisiin. Tämän tuleekin olla tavoitteena tulevaisuudessa, kunnes muutamat tällä hetkellä ongelmalliset asiat saadaan kuntoon.
Kun tätä uutta organisaatiota alettiin suunnitella, kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja esitti, että hallintosääntö työryhmään olisi otettu jäseniksi myös valtuustoryhmien edustajat, mutta hallitus suuressa viisaudessa päätti toisin ja työryhmä muodostui vain hallituksen jäsenistä. Meniköhän tuo ihan putkeen? Tämä hallintosääntö työ on näyttäytynyt meille lähinnä kaoottiselta kääntyilyltä. Hallitus ei ole saanut sovittua yksimielistä esitystä eikä ole päässyt myöskään kaupunginjohtajan kanssa yhteisymmärrykseen siitä, mikä olisi sopivin kompromissi oikeasta järjestelmästä. Valtuustoon on tuotu esitys, johon kaikkein eniten muutosehdotuksia tullaan tekemään hallituksen jäsenten toimesta tai heidän masinoiminaan.
Meidän silmiimme nyt valtuustolle tuotu luottamushenkilöorganisaatio ja hallintosääntöuudistus näyttäytyy riitakohtineen ennen kaikkea poliittisen valtapeliltä. Monessa kohdassa olennaista ei ole se, miten toiminta sujuu, vaan se, kuka asioista päättää. Tuntuu, että suuret puolueet ja niiden kärkipoliitikot haluavat kontrolloida mahdollisimman paljon kaikkea. Niinpä valtaa on keskitetty kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle. Me emme usko, että viisaus asuu harvoissa päissä, me uskomme laajaan osallisuuteen. Suuremmalla joukolla on enemmän näkökulmia ja ajatuksia siitä, miten hyvin on.
Konkreetisti pohdittavaksi tulevia hallintosäännön uudistuksia ajatellen esitämme muutamaa seikkaa. Ensinäkin kaikista suurista puheista huolimatta toimintamme yrittäjyyttä ajatellen on epäonnistunut. Tämä käy ilmi EK:n Kuntarankingin tuloksista, joiden mukaan sekä
yrittäjyysmyönteisyyttä osoittavat pisteemme kuin myös sijoituksemme vertailukuntien joukossa ovat laskeneet. Kuten kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt valtuutettu Alaoja sanoi, olisiko seuraavaa organisaatiokaaviota piirreltäessä syytä ottaa elinkeinopolitiikka kaupunginhallitukselta ja perustaa sitä varten yrittäjyyteenkin keskittyvä oma elinkeinolautakunta? Ei tämä nimittäin näin tunnu toimivan.
Esitämme samoin seuraavaa uudistusta kaavailtaessa perustettavaksi tasa-arvotoimikuntaa, jollainen löytyy hyvin monista suurista kaupungeista, mm. Helsingistä, Turusta, Espoosta ja Oulusta. Jo vuonna 1987 voimaan astui laki, jossa määriteltiin naisten ja miesten välistä sekä sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa. Sivistyneissä ja edistyksellisissä kaupungeissa tämä asia on otettu vakavasti ja sen edistämiseksi on tehty näiden toimikuntien avulla määrätietoista työtä. Meidän olisi syytä astua näiden kuntien joukkoon.
Ja vielä, tämän organisaatiouudistuksen ja hallintosäännön tekemisen yhteydessä on paljastunut suuria henkilöstöpolitiikkaan ja -johtamiseen liittyviä ongelmia. Jatkossa kaupunginhallitukseen, jonka vastuulle henkilöstöpolitiikka kuuluu, tulee perustaa henkilöstöjaosto. Tämä jaosto voisi uhrata erityisesti huomiota henkilöstön hyvinvoinnin, työilmapiirin ja henkilöstöjohtamisen parantamiseen.
Emme kuitenkaan ole tekemässä mitään muutosesityksiä kaupunginhallituksen esittämään luottamushenkilöorganisaatioon. Olisimme tuoneet luonnollisesti ideoitamme mukaan valmisteluun, jos olisimme saaneet osallistua valmistelutyöhön ja työryhmään, mutta ehkä seuraavalla kierroksella. Nyt esitämme niitä lähinnä hautumaan jatkoa ajatellen.
Siinä tapauksessa, että muut tekevät muutosesityksiä, harkitsemme suhtautumista asiakohtaisesti.
Mahdollisesti esille nousevista asioista kuitenkin vielä vähän.
Aluelautakuntien osalta olemme nykykäytännön jatkamisen kannalla. Ne ovat oiva tapa lähidemokratian edistämiseksi ja kokemusten hankkiminen toiminnasta on tärkeää. Osoitus siitä, että jatko on tarpeen, on se, että aluelautakunnista merkityksellisimmäksi ja onnistuneimmaksi on koettu Yläkemijoen aluelautakunta – se, jonka toiminta on jatkunut jo pitkään, selvästi muita pidempään ja jossa toiminta on vakiintunutta. Muille pitää antaa aikaa oppia itselleen sopivat toimintatavat. Lukumäärästä mahdollisesti keskusteltaessa näemme oikeaksi lukumääräksi 5 tai 6. Ainoaksi ongelmaksi aluelautakuntien kohdalla näemme valintaprosessin. Se antaa mahdollisuuden enemmistö ja suuri äänisimipien diktatuurille. Voisiko aluelautakuntien jäsenten valinnan liittää kuntavaaleihin vaikka niin, että aluelautakuntiin valittaisiin alueelta ei-valtuustoon päässeistä eniten ääniä saaneet. Se voi myötä vaikuttaa myös äänestysaktiivisuuteen.
Tilaliikelaitokseen liittyen olemme valmiita harkitsemaan tilaliikelaitoksen säilyttämistä nykyisellään. Sen edellytys kuitenkin on, että Hallintosääntöön kirjataan kaupunginhallitukselle otto-oikeus tilaliikelaitoksen johtokunnan päätöksiin. Tämä on ymmärtääksemme lakien ja säädösten puitteissa mahdollista.
Sitten on vielä tämä kaavoitus vs. strateginen kaavoitus. Olemme olleet enemmän ja vähemmän hämillämme tämän asian kanssa. Vuodesta 2013 tehty muutos kaavoituksen organisoinnista on ulkopuolisilta annetussa palautteessa saanut lähinnä vain kehuja. Teknisen lautakunnan alaisuudessa tehty muu kaavoitus on toiminut hyvin. Strategisia kaavoja on saatu valmiiksi, vaikkemme niiden sisällöstä aina olekaan olleet tyytyväisiä. Tilanne on ymmärtääksemme siis kaavojen tekemisen ja valmistumisen näkövinkkelistä hyvä. Mieleen onkin asiaa pohtiessa tullut englanninkielinen sanonta ”Never touch a running system” eli ettei kannata sorkkia toimivaa järjestelmää.
Miksi sitten kaupunginhallitus tämän vastaisesti näin haluaa tehdä? Meitä on lähestytty useiden valtuustoryhmien edustajien taholta perustellen kaiken kaavoituksen siirtämistä Teklaan sillä, ettei kaavoituksessa pidä olla kahta eri väylää. Ja että kaavoitus tehdään käytännössä joka tapauksessa teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivien työntekijöiden toimesta. Olemmekin tästä aivan samaa mieltä, jos asiat olisivat niin kuin olla pitäisi, kaavoitus kuuluisi tekniselle lautakunnalle.
Ei ole kuitenkaan olemassa vaihtoehtoista todellisuutta. Me elämme reaalimaailmassa ja kaikki tässä salissa istuvat valtuutetut tietävät, että kaavoituksen sujuvuuden ongelmana on ollut henkilöstön keskinäiseen toimintaan ja henkilösuhteisiin liittyvät asiat. Vaikka kaavoitus tätä nykyä sujuukin, nuo henkilöihin liittyvät ongelmat ovat edelleen olemassa. Jos strateginen kaavoitus siirtyy tekniselle lautakunnalle, lopputuloksena tulee olemaan se, että tulehtuneiden henkilöstöasioiden lisäksi me saamme aikaiseksi toimimattoman kaavoituksen.
Ensin onkin pistettävä henkilöstöasiat ja –johtaminen kuntoon. Kaupunginhallitus on tästä esityksestä päättäessään siirtänyt vastuunsa henkilöstöpolitiikasta valtuustolle. Tällä hetkellä voimassa olevan Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus kuitenkin vastaa henkilöstöpolitiikasta ja siksi sen olisi pitänyt puuttua vallitsevaan tilanteeseen, hoitaa eli käytännössä hoidattaa 2013 kärjistyneet ongelmat kuntoon ja tuoda tämän jälkeen nyt käsittelyssä oleva esitys valtuustolle. Hallitus ei ole tehnyt asialle mitään eli on jättänyt tehtävänsä hoitamatta.
Vihreän liiton valtuustoryhmä vaatii, että kaupunginhallitus kantaa vastuunsa henkilöstöpolitiikasta eli että näiden henkilöiden väleihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen käytetään riittävästi resursseja ja ne laitetaan kuntoon. Sen jälkeen on aika siirtää kaikki kaavoitus tekniselle lautakunnalle, ei nyt. Tätä ovat vahvistaneet myös meidän yrityskontaktimme ja Rovaniemen yrittäjien kannanotto. Heidän suunnastaan on tullut yksiselitteinen toive ja he ovat ehdottomasti tämän hetkisessä tilanteessa nykyisen tilanteen säilyttämisen kannalla.
Lopuksi haluamme vielä ilmaista tyytymättömyytemme tämän hallintosäännön valmisteluun. Niin kaupunginhallituksen kuin virkamiesjohdonkin olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä, miksi olemme näin epäsopuisassa tilanteessa. Syy on nähdäksemme ennen kaikkea siinä, ettei asioista keskustella riittävästi valmistelu ja neuvotteluvaiheessa. Tämähän näkyy myös muissa hallintosäännön kohdissa, kärjistetyimmin ehkä siinä, miten palveluverkkoa koskeva päätösvalta ollaan siirtämässä kaupunginvaltuustolle. Missä on syntynyt se ajatus, että 51 suuriin strategisiin linjauksiin keskittynyt porukka eli valtuusto osaisi tehdä verkkoa ajatellen fiksumpia päätöksiä kuin asiaan syvemmin perehtynyt toimialalautakunta? Täällä tullaan tekemään näiden asioiden suhteen jatkossa kalliita ja populistisia verkkoratkaisuja. Ryhmien sisällä valtuuston-, hallituksen- ja lautakuntienjäsenten pitäisi käydä enemmän keskustelua strategiasta, taloudesta, tavoitteista ja perusteluista. Ja muistutuksena, Vihreä valtuustoryhmä on asiassa synnitön, sillä meillähän ei ole aikanaan käytyjen neuvotteluiden tuloksena yhtään hallitus- tai lautakuntapaikkaa.
Näillä sanoin Vihreän Liiton valtuustoryhmä jää odottamaan mahdollisia muutosesityksiä Luottamushenkilöstöorganisaatioon ja Hallintosääntöön ottaen kantaa niihin tarpeen näin vaatiessa.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta, Jorma Kuistio