Herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja arvoisa lehteriväki ja virkamiehet:
Käsittelyssä olevan hyvinvointikertomuksen läpikäynti herätti ristiriitaisia ajatuksia. Sen mukaan monissa asioissa on tapahtunut positiivista kehitystä. Näin mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän lasku tai vaikkapa se, että kasvihuonepäästöjen määrä Rovaniemellä on pienempi kuin maan keskiarvo. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että humalahakuinen juominen oli kaupungissamme keskimääräistä vähäisempää.
Alulle on pantu myös hyviä, uskoaksemme tulevaisuudessa positiivista hedelmää kantavia hankkeita kuten vaikkapa vanhemmuuden ja nuorten varhaiseen tukemiseen suunnatut sekä liikunta- ja kulttuuritoimen hankkeet. Ristiriitaisia ajatuksia syntyi kuitenkin aika paljon. Esimerkiksi noista sijoitettujen lasten lukumäärästä puhuttaessa herättää huomion se, että kalenterivuoden lopussa sijoituksia oli kuitenkin selvästi vuoden takaista enemmän. Näin oli kaiken lisäksi etenkin laitossijoitusten kohdalla, kasvua oli yli 20 %. Mitä tästä pitäisi ajatella tai miten se olisi tulkittava?
Asiakirjassa kerrotaan ikään kuin positiivisena asiana, miten aikuisväestön mielenterveyden avokäynnit vähenivät kaupungissa selvästi ja koko maan tasoa matalammiksi. Sittemmin todetaan, että masennusoireilu on vertailukohteiden suurin ja itsemurha-alttius n. kaksi kertaa niin suuri kuin vertailukaupungeissa. Ja Antti Liikkasen huomautukseen siitä, ettei tämä alttius ole realisoitunut, hyvä niin, muttei se poista tämän tiedon huolestuttavuutta.
Myös yksinäisyys on meillä yleisempää kuin muualla maassa. Kun laitoshoitoakin pyritään koko ajan vähentämään, tällaisen kehityksen luomat näkymät tulevaisuutta ajatellen hirvittävät. Vielä , kun tähän lisätään se, että mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä laski noin 10 %, voiko tästä vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, ettei aikuisväestömme saa mielenterveysongelmiinsa ongelmiinsa riittävästi palvelua. Mikseivät saa? Sitä kysytään myös raportissa ja kysymykseen on löydettävä vastauksia.
Syksyllä puhuttiin ja kirjoitettiin rovaniemeläisten tyttöjen suurista aborttimääristä. Kun katsoo kaikkien yli 15-vuotiaiden naisten abortteja, tehdään meillä kaikkien hedelmällisyys iässä olevien naisten osalta hurjia määriä raskauden keskeytyksiä. Verrattuna maan keskiarvoon ero hirvittää. Tekstin mukaan meillä tehdään n. neljä aborttia /1000 as. enemmän kuin muualla. En tiedä, mutta suoraan luettuna ja laskettuna se tarkoittaisi 62 * 4 eli n. 250 aborttia enemmän kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Huh, huh. Vaikka kyseessä on jokaisen naisen yksityisyyteen kuuluvasta asiasta, ei tuota oikein olankohautuksellakaan osaa ohittaa.
Liikuntapalveluiden osalta kiinnitti huomiota se, että ne olivat lähinnä tilannetta kuvaavia. Se, mitä jäi kaipaamaan, olivat jonkinlaiset vertailutiedot muihin kuntiin: Mikä tilanne on verrattuna muihin? Opintojen keskeyttämisen kohdalla ammattioppilaitosten tilanne on surullista luettavaa. Tilanne on heikentynyt entisestään. Erityisen hälyttävää on se, että lukioiden kehitys on ollut päinvastaista: Onko tämä merkki eriarvoistumisesta ja jakautumisesta? Sama pelkoa herättää myös esim. laittomien huumeiden kohdalla se, että laittomien huumeiden kokeilu on ammatillisella puolella lähes kaksi kertaa yleisempää kuin lukiolaisten parissa.
Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltäessä nostettiin esille monenlaisia, koskettaviakin epäkohtia ikääntyneisiin asukkaisiin liittyen. En ikävä kyllä ole ehtinyt riittävästi perehtyä ko. suunnitelmaan ja asiaan. On kuitenkin ristiriitainen ole, sillä tämän hyvinvointikertomuksen mukaan eri väestöryhmistä suhteellisesti parhaimmalta näyttää ikäihmisten tilanne. Heidän osaltaan asiat ovat hyvällä mallilla siitä huolimatta, että heidänkin palveluissaan on kehittämistä ja parantamista.
Ympäristöraporttia koskevassa osassa oli muutamia kommentoitavia tietoja. Kasvihuonepäästöt olivat Rovaniemellä maan keskiarvoa pienemmät 2008 ja niiden kerrottiin laskeneen 2010 – 2012. Eikö asiasta ole tarkempaa tietoa? Olivatko ne edelleen keskimääräistä pienemmät 2012? Miten 2012 jälkeen? Samoin tarkempi tieto sähkön- ja vedenkulutuksen kasvusta kiinnostaisi. Kasvoiko kulutus per capita vai kokonaisuudessaan? Ja mitä on tapahtunut kierrätetyn jätteen osalta? Onko vähentynyt kierrätys tulosta jätteiden määrän yleisestä vähenemisestä vai eikö kaupunkilaiset enää kierrätä? Miten Kemijoen veden laatu on Rovaniemen pohjoispuolella, kun se eteläpuolella on vain välttävä eli likaammeko me joki veden vai?
Liikenneyhteydet koetaan Rovaniemellä todella heikoiksi. Tämän luulisi siivittävän käynnistymässä olevaa paikallisliikenteen uudelleen organisointia. Liikennejärjestelyihin liittyvät toiveet tulevat selkeästi esille myös ”Miten koet asuinympäristösi?” –raportin toimenpide-ehdotuksista. Samoin sieltä nousee esille viheralueisiin liittyviä toiveita.
Vihreä valtuustoryhmä merkitsee ”Hyvinvointikertomus 2014” -asiakirjan tiedoksi.
Valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio