Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Käsittelyssä olevaan Hallinto- ja johtosäännön uudistukseen liitettiin sen työstämistä aloittaessa paljon odotuksia. Kaupungin organisaatio on kuntien yhdistymisen jälkeen ollut lievästi ilmaistuna ontuva – joku voisi sanoa, että suorastaan halvaantunut. Sopimusohjausjärjestelmän käytössä on ollut puutteita, jotka hankaloittavat ja haittaavat toimintoja. Se on maksanut rahaa ja ennen kaikkea näkynyt asukkaille hitaana ja huonona palveluna.
24.6. pidetyssä kokouksessa valtuusto määritteli raameja sille, mitä Hallinto- ja johtosäännön uudistuksella tavoitellaan. Vihreä valtuustoryhmä olisi kaivannut silloin päätettyjen yhdentoista tavoitteen toteutumismahdollisuuksien arviointia ja analysointia ennen Hallinto- ja johtosäännön hyväksymistä. Miten uudet säännöt ohjaavat tavoitteiden suuntaiseen toimintaan? Mikä nykytilasta muuttuu konkreetisti eri tavoitteiden kohdalla?
Ehkä tavoitteiden ja esitetyn Hallinto- ja johtosäännön muutosten vertailu toisiinsa olisi kuitenkin ollut liian vaikeaa, sillä esitetty uudistus on useampaankin kertaan luettuna vaikeasti avautuva ja ymmärrettävä. Esimerkiksi se, että
Vapaa-ajan lautakunta
- päättää palvelutilausten perusteeksi asiakaspalvelun toimitilaverkosta valtuuston päättämien palvelujen järjestämisen periaatteiden ja linjausten mukaisesti.
ja
Aluelautakunnat
päättävät palvelutilausten perusteeksi alueensa asiakaspalvelun toimitilaverkosta valtuuston päättämien palvelujen järjestämisen periaatteiden ja linjausten mukaisesti.
jättää auki kysymyksen, kumpi nyt toimitilaverkosta itse asiassa päättää. Sääntöä lukiessaan tuleekin eittämättä mieleen se, että kieli on todellista hallintojargonia. Jos tavallinen ko. kielikulttuuriin perehtymätön kaupunkilainen lukee sen, hänelle ei taatusti aukea se, miten kaupunkimme organisaatio toimii.
Hyväksyttiin esitetty uusi Hallinto- ja johtosääntö tai ei, Vihreä valtuustoryhmä haluaa nostaa esille kysymyksen siitä, mitä tilaaja –tuottaja tai hallinto – palvelu tahi sopimusohjaus –mallilla, millä hallintojargonin nimellä sitä nyt milloinkin on kutsuttu, mitä sillä on saavutettu? Ennen kuntien yhdistymistä vanhassa Rovaniemen kaupungissa asiat hoituivat näkemyksemme mukaan mallikkaasti ja palvelut kaupunkilaisten suuntaan toimivat hyvin. Hallinto- ja johtamiskulttuuri oli hyvä. Entisen maalaiskunnan tilannetta en tunne, joten sen osalta en uskalla esittää arvioita. Kuulisimme mielellämme joltain taholta perustellun arvion siitä, mitkä palvelut toimivat tilaaja – tuottaja –mallin myötä paremmin tai edes edullisemmin kuin ennen sitä? Nyt meillä on esimerkiksi koulupuolella toiset henkilöt hallinnon puolella tekemässä jotain ja toiset palveluiden puolella tekemässä jotain, jotain mitä ennen tehtiin samassa koulutoimistossa, saman pöydän ääressä ja saman esimiehen alaisina. Luulisi tämän kaksoisorganisaation aivan automaattisesti aiheuttavan kustannuksia, tiedonkulun ongelmia ja jopa toimintoja haittaavaa rajankäyntiä siitä, mikä kuuluu kenellekin.
Rovaniemen kaupungin kokoinen organisaatio vaatii selkeän ja tehokkaan Hallinto- ja johtosäännön, joka tukee taloudellista toimintaa ja erityisesti vastaa asukkaiden palvelutarpeisiin. Sekavassa tilanteessa syntyy epämääräistä varjohallintoa, joka johtaa monenlaisiin ongelmiin ja epäjohdonmukaiseen palveluun. Herääkin kysymys, onko järkevää tehdä muutos vain muutoksen vuoksi? Väliaikaisuus organisaatiossa jatkuu joka tapauksessa, jos seuraavaa muutosta aletaan odotella tämän muutoksen jälkeen. Henkilöstön osalta tilanne ei muutu, sillä pysyviä virka- tai työsuhteita ei kannata taaskaan luoda, kun ei tiedetä, mitä tehtäviä seuraavan muutoksen jälkeen on olemassa.
Mikäli Hallinto- ja johtosäännön muutos hyväksytään ja hyväksymisen jälkeen aletaan valmistella siitä uutta päivitystä, toivomme, että sen valmistelussa on luottamushenkilöillä suurempi rooli kuin nyt on ollut. Vihreä valtuustoryhmä edellyttää lisäksi, että seuraavaan päivitykseen hankitaan tavalla tai toisella myös kaupunkiorganisaation ulkopuolista näkemystä. Samoja seikkoja edellytämme myös siinä tapauksessa, että Hallinto- ja johtosääntö palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Ilmassa on ollut ajatus siitä, että tämän hyväksymisen jälkeen on välittömästi alettava valmistella uutta uutta Hallinto- ja johtosääntöä. Vihreä valtuustoryhmä vieroksuu päätöksentekoa, jossa etukäteen huonoksi todettu ratkaisu tehdään vain siksi, että saadaan päätetyksi jotain.
Vaikka valtuutettu Liisa Ansala tuossa vähän sanoissaan sekoilikin, täsmennän vielä, ettei hänen esittämänsä Hallinto- ja johtosäännön hyväksyminen ollut ryhmien puheenjohtajien yhteinen esitys, vaan allekirjoittanut ilmoitti ryhmäpuheenjohtajien palaverissa erikseen, ettei Vihreä valtuustoryhmä sitoudu mihinkään tehdyistä esityksistä. Näillä saatesanoilla Vihreä valtuustoryhmä esittää Hallinto- ja johtosäännön palauttamista uudelleen valmisteluun. Jos asian käsittely jatkuu, otamme siinä vaiheessa kantaa esitettyihin muutoksiin.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio