Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut sekä hyvät muut läsnäolijat
Yleisesti ottaen Tilinpäätös ja toimintakertomus kertoo siitä, että Rovaniemen kaupungin talous kehittyy, jos ei hyvin, niin ainakin tasaisesti ja ilman suurta katastrofia. Talous on paremmassa kurssissa kuin vuosi sitten olisi voinut odottaa. Etenkin oman toiminnan kulut on saatu kuriin ja se on ensimmäinen askel tiellä siihen, että palvelut saadaan jatkossa tuotettua jopa nykyistä halvemmalla. Oman toiminnan kulut ovat osavuosikatsauksen perusteella myös kuluvana vuonna kohdillaan, joten ruoskinta pois, positiivinen kannustaminen tilalle ja päästään eteenpäin miettimään oikeasti uusia tapoja tehdä asiat. Katse on nostettava lillukan varsista ja nostettava näkemään suuri linja, metsä puilta..
Väestönkehitystä koskevista luvuista käy ilmi se, että tilanne on ajatellen hyvin kaksijakoinen. Erityisesti Sodankyläntien, Ounasjoen ja Yläkemijoen suuralueet ovat kuolonkierteessä, vanhuksia on yli neljännes, erityisen heikkoa Yläkemijoella ja Yläounasjoella alueella on kolmannes ja jopa puolet.
Erityisenä yksityiskohtana haluan nostaa esille s. 58 kohdan ”Lastensuojelun rakennemuutos” mittarina ”Sijaisperheet / laitospaikat” on lasten suojelun tarpeiden toteutumisen mittarina mitään kertomaton. Ko. mittari lähtee lähinnä siitä, miten toiminta on taloudellisesti edullisinta järjestää tai miten se joidenkin asiaa valmistelevien elinten mielestä on parasta järjestää. Pitäisi löytää mittareita, joilla pystyttäisiin oikeasti arvioimaan sitä, mikä lasten ja etenkin suojeluntarpeessa olevien lasten asema on ja miten se kehittyy. Lisäksi sivulla 59 ilmituleva luku 97 % 7 päivän reagointia vaativissa lastensuojeluilmoituksissa näyttää äkkipäiten hyvältä. 3 % tarkoittaa kuitenkin lukumääräisesti 30 lasta, joiden oikeus olisi saada viranomaisen arvio suojeluntarpeestansa pikaisesti. Heistä suurella joukolla voi olla erittäin vaikeaa juuri silloin, noiden päivien aikana ja vahingot heidän turvallisuudelleen ja tulevaisuudelleen voivat olla todella suuria.
Tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta löytyy valtavasti epämääräisiä lukuja ja kohtia, jotka eivät kerro sitä, mitä niiden pitäisi kertoa. Ei ole tarpeen käydä läpi niitä kaikkia, mutta joitakin haluan kuitenkin nostaa esille.s. 30 alimmaisessa kohdassa kerrotaan, miten tavoitteena on, että ”Opetuksen järjestämissuunnitelmat tarkistetaan ja toimintaa tehostetaan”. Miten se on toteutunut? ”Koulupalvelujen kustannuskehitys oli lievää ja tuotannon tulostavavoite ja määrärahan käyttötavoite saavutettiin.” Miten ihmeessä nämä asiat on kytkettävissä toisiinsa? s. 61 Lapsiperheiden palveluiden kokonaiskustannusten ja s. 62 vastaavat Ikäihmisten palvevuiden kokonaiskustannusten osalta mittarina on ikävakioidut kustannukset € / asukas. Kummassakaan kohdassa näitä asukaskohtaisia euromääriä ei esitetä, puhumattakaan niiden vertailua keskisuurten kaupunkien keskiarvoon. Tai sivulla 70 perusopetuspalveluiden Oppimistulosten tasoa mittaavan ”Valtakunnalliset kokeet 6lk ja 9lk ” osalta todetaan, ettei vertailutietoa ole käytettävissä. Miksi otetaan käyttöön mittareita, jotka eivät ole käyttökeopoisia? Tai miksi. 72 ei esitetä lukion läpäisyä koskevaa vaadittua keskiarvoa, kun se on varsin yksinkertaisesti laskettavissa?
Samalla tavalla Teknisen lautakunnan ja Ympäristölautakunnan kohdalla toteutumisesta kertovat hyvin vähän siitä, mitä on tehty. Ne ovat pitkälti tasolla ”Tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti.”, kuten ympäristölautakunta toteaa sivulla 93
Lukuisissa kohdissa viitataan myös jonkin ohjelman tai strategian tai suunnitelman sisältöön. Valtuustolta tai valtuutetuilta ei voi kuitenkaan edellyttää kaikkien ohjelmien ja strtegioiden kaivamista esille. Tavoitteet on esitettävä niin, että ne voi ymmärtää valtuuston papereista ja tässä tapauksessa tilinpäätösasiakirjasta.
Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy Tarkastuslautakunnan esityksen.
Valtuustoryhmän puolesta Jorma Kuistio