Tiistain uutinen, että E-ON vetäytyy Suomesta ja Fenno-Voimasta tuli minullekin yllätyksenä. Pyhäjoen ydinvoimalahanke ei ole vielä kuollut, mutta sen toteutuminen on nyt kovin epävarmaa. Fortum on oikeastaan ainoa mahdollinen E-ONin korvaaja ydinvoimahankkeessa. Se on kuitenkin kiinnostuneempi Loviisasta kuin Pyhäjoesta.
Nyt on Raahen seudulla mietinnän paikka. Odotettu suurtyömaa, jonka piti turvata alueen työllisyys lähivuosina, ei ehkä toteudukaan. Mitä tilalle?
Yksi hyvä mahdollisuus on edelleen sähköntuotannossa. Suomen paras ja yksi Euroopan parhaista tuulisähkön tuotantoalueista on Pohjanlahden rannikko Vaasasta Kemiin. Raahe on tämän alueen keskellä. Meillä on paremmat tuulet kuin missään osassa Saksaa. Silti 15 kertaa Suomea tiheämmin asutusssa Saksassa tuulivoiman osuus kaikesta sähkön tuotannosta on moninkertainen Suomeen verrattuna.
Moni ei ehkä tiedä, että Fenno-Voima lähti liikkeelle ajatuksesta rakentaa tuulivoimaa tuottamaan sähköä omistajilleen. Se voisi palata juurilleen. Fenno-Voimaan on nyt koottu iso joukko suomalaisia yhtiöitä, jotka ovat olleet valmiina investoimaan ydinvoimaan yhteensä noin 4 mrd €. Ja se ydinvoimalalle suunniteltu Hanhikivenniemi ympäristöineen olisi loistava tuulivoimapuiston paikka.
Jos tämä sama raha siirrettäisiin tuulivoimatuotantoon, sillä saisi 1000-1300 isoa 3 MW myllyä, joiden yhteinen maksimiteho olisi 3000-4000 MW. Näistä ehkä kolmannes voisi sijoittua Raahen seudulle.
Kun meidän tuulillamme tuulivoimalan keskituotto on 20-25% huipputehosta, 3000 MW maksimiteho tarkoittaisi käytännössä 600-700 MW:n keskituottoa, eli nämä 1000 tuulimyllyä tuottaisivat keskimäärin 1,5 nykyisen ydinvoimalan verran. Tuuli ei tietenkään ole tasainen, mutta Pohjois-Suomessa on riittävästi vesivoimaa säätövoimaksi.
Isot tuulivoimapuistot eivät ole ainoa mahdollisuus. Tuulisähkön hyvä puoli on se, että sitä voidaan tuottaa pienissäkin yksiköissä. Saksassa moni maanviljelijä ansaitsee enemmän tuuli- ja aurinkosähkön myynnillä kuin maataloustuotannolla. Meillä voisi olla samoin. ABC-huoltoasemilla on korkeat tornit maamerkkeinä; jos samalle paikalle rakennettaisiin tuulimylly, asema saisi siitä oman sähkönsä ja vähän myyntiinkin. Tässä vain pari esimerkkiä.
Työllisyysvaikutuksiltaan tuulisähkö olisi ydinvoimaa parempi vaihtoehto. Ydinvoimala on iso kertatyömaa, jonne kalleimmat osat ja suurin osa työvoimasta tulee ulkomailta. Näin on käynyt Olkiluodossa, ja sama tapahtuisi täälläkin.
Tuulisähköä taas voidaan lisätä vähitellen. 1000 tuulimyllyä ei rakennettaisi kerralla, vaan 10-15 vuoden aikana yhteensä kymmenissä paikoissa. Työmaat olisivat sen kokoisia, että niillä pärjäisivät myös suomalaiset yrittäjät. Myös tekniikasta paljon suurempi osa olisi suomalaista. Rautaruukki toimittaa jo nyt teräslevyjä tuulimyllyjen valmistajille. Alustan betoni ja huoltoteiden aineet tuotetaan paikallisesti.
Jos Suomi ja Raahen seutu panostaa voimakkaasti tuulisähköön, on myös todennäköistä, että saamme tänne vähintään komponenttituotantoa; parhaassa tapauksessa suomalaisen tai ulkomaisen valmistajan koko tehtaan. Tuulivoiman lisääminen Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa työllistäisi tuollaisen tehtaan seuraavat 30 vuotta. Ja sitten alkaisivatkin jo korvausinvestoinnit.
Pyhäjoen ydinvoimahankkeen kaatumisen ei siis tarvitse välttämättä olla onnettomuus edes Raahen seudun työllisyyden kannalta. Kuntien ja yritysten hyvällä yhteistyöllä tänne voidaan saada enemmän pitkäaikaisia työpaikkoja kuin ydinvoimala olisi tuonut. Hyviä tuulia meiltä ei voida ottaa pois.
Pekka Elonheimo (Vihr)
Opintie 1 A 1
92400 Ruukki
Tel:040-1941090
E-mail: Pelonheimo(at)luukku.com